Lukuhaaste: viihteellinen kirja

”Sen jälkeen ongelmat kasautuvat kuin lemmenlukot pariisilaissillan kaiteeseen, kunnes kaikki on vaarassa romahtaa…” kuvailee takakannen teksti. Romanttinen draamakomedia -sarjan kirjoja on mahtunut lukuvuoteeni useampikin, mutta koska Nicolas Barreaun Meillä on aina Pariisi oli ihan kiva, saa se edustaa lukuhaasteen kirjaa numero 30, viihteellinen kirja.


Ensimmäiseksi lukemaan houkutti Pariisin Saint-Germain-des-Prés tuttuine katuineen, kauppoineen ja ravintoloineen. Yllättäen kirjailija itse ei ole turisti vaan aito pariisilainen.

Kirja sisältää kauniin sadun Sininen tiikeri, josta myös lapset pitivät kovasti. Voisin myös kokeilla Rosalien tapaa kirjoittaa päiväkirjaan päivän ikävimmän ja päivän parhaan hetken. Kuten tänään:

Päivän ikävin hetki
Lapsista nuorimmainen sai itkupotkuraivarit ruokapöydässä, koska porkkana oli väärin kuorittu (siis koska sillä oli nälkä)

Päivän paras hetki (2)
Ystävä soitti. Saan aikaiseksi tämän vuoden kirjahaasteen viimeistelyn.

 

Vasemmalla rannalla

Lähileipomo onkin lauantaiaamuna kiinni! Onneksi meillä on puolitoista limppua Poilânelta, jossa kävimme eilen tuliaisostoksilla.

Vanvesin katukirppikselle pääsemme puolen päivän aikaan. Aurinkoisella puolen katua on ihan mukava kulkea ja tutkailla tarjontaa: huonekaluista, porsliinista ja pöytähopeista tauluihin, koruihin, hattuihin ja erikoisempaa antiikkiin. Emme toki olleet alunperinkään ostoaikeissa liikenteessä, mutta ei voine puhua varsinaisista houkutuksista.

IMG_1487

Vanvesilta tulimme yhdessä vanhan, nyttemmin Pariisiin kotiutuneen työkaverini kanssa Saint-Germain-des-Prés’hen. Asianmukainen lounas tutussa italiaisravintolassa, keskustelemme Pariisista ja Ranskasta, millaista siellä on asua ja tehdä töitä. Kaverini mielenkiintoista analyysiä kulttuurieroista löytyy täältä Miehemme maailmalla -blogista.

Sitten leppoisaa kävelyä tutulla kaduilla ja tuliaisostoksia: Ladurée (no macaronit eivät kyllä säilyneet iltaa pitemmälle), Mariage Frères (tarvittiin vähän lisää, kyllä kiitos, isompi pussi Earl Grey Provincea, oho 50 €) sekä Oliviers&co (oliiviöljyjä, tällä kertaa kokeiluun bergamotilla maustettu, tiesitkö että se on joku sitrushedelmä?).

IMG_1491

IMG_1489

IMG_0208

IMG_0207

IMG_1493
Shakespeare&Co oli kyllä viehättävä kirjakauppa. Jos olisin vaikka opiskelija Pariisissa varmaan hengailisin siellä aina lauantaisin, tutkimassa kirjoja ja ihmettelemässä turisteja.

Nyt olisi ollut sopiva aika istuskella katukahvilassa espressolla, mutta suuntasimme BHV-tavarataloon Maraissa, koska siellä kuulemma on hienon sokerileipomon kahvila. Itse tavaratalo oli täynnä asiakkaita vaate- ja keittiötarvikeostoksilla, sellaista perusporukkaa niin kuin mekin, eli tuotteiltaan ja hinnoiltaan sopivampi kuin Lafayette. Kahvila oli myös täynnä ja meluisa, joten emme jääneet. Sen sijaan löysimme tytöille tuliaiset leluosastolta. I:lle tee-se-itse käsilaukku ja S:n vauvoille aitoranskalainen tuttipullo- ja ruokalappusetti. R olisi ihastunut Lego-valikoimista, mutta hänelle oli jo löytynyt autotuliaiset.

IMG_1499
Matkan varrelle osui kaupungintalon eteen jäädytetty luistinrata: ihan hauskaa menoa, perheitä, kaveriporukoita, musiikkia ja glühweinia. Yksillä näytti olevan eka kerta, toiset, ilmeisesti kokeneet rullaluistelijat, puikkelehtivat tuplanopeudella välissä. Itse Hôtel de Villeä en muuten huomannutkaan.

***

Päivä päättyi illalliseen suositellussa (Hungry for Paris -kirja) Le Mesturet-ravintolassa lähellä asuntoa. Where are you from? Vastauksen kuultuaan tarjoilija kaivoi pinosta suomenkieliset ruokalistat. Yllätyimme ja mietimme oliko tämä nyt hyvä vai huono enne. Vertasimme listaa ranskankieliseen ja opimme taas monta tärkeää sanaa. Hyvää leipää, huono viini, joka vaihdettiin toiseen, herkulliset annokset ja hyvin ystävällinen palvelu todistivat paikan aivan asialliseksi. Kuulemma omistaja on vain ajatellut palvella asiakkaita hyvin kääntäessään ruokalistat heidän omalle kielelleen. Kyllähän paikan verkkosivuillakin on ihan eri meininki kuin useimmilla ravintoloilla.

IMG_1501
Tarjoilija hieman hämääntyi, kun aloin tilata paahdettua munakoisoa…

Tämänkin suosituksen olisimme tosin voineet jättää hyödyntämättä, sillä aivan nurkalla olisi ollut hinta-laatu-suhteeltaan erinomainen Bistrot Victoires, jonka bongasimme lauantaina, mutta jossa lounastimme vasta sunnuntaina ennen kotimatkalle lähtöä. Brunssi olisi ollut houkutteleva, mutta siihen oli jo liian myöhä, aamupäivän kun seikkailimme ostoksilla Champs-Élyséellä.

IMG_6842-0

IMG_6847-0

IMG_6850-0

IMG_6849-0

Tarte de Poilâne olikin grillattuja leipiä salaattipedillä, nam. Sitä voidaan tehdä kotonakin. Jälkiruuaksi suklaakakkua ja jäätelöä sekä crème brûlée.

***

Matkan yhteenveto:
Pariisin talvikin on ok ja auringonpaisteesta plussaa, mutta kyllä seuraavan matkan kriteerinä on leuto ellei jopa lämmin sää.

Vuokrattu asunto oli kätevä, erittäin hyvällä paikalla, täysin varusteltu ja kiva varsinkin kavereiden kanssa. Kahdenkeskistä aikaa kyllä jäi puuttumaan, varsinkin kun M liittyi seuraamme vasta perjantaiksi.

IMG_6860-1

IMG_6865-1

Sunnuntaita lukuunottamatta mentiin alkuperäisen suunnitelman mukaan. Uskon että etukäteissuunnittelu on tärkeää, muuten olisimme vielä enemmän arponeet, mitäs nyt ja mihinkäs sitten. Jahkaaminen ja neuvottelu (ihan vain itsensäkin kanssa) on kuitenkin vähän rasittavaa, varsinkin kun matkassa on isompi porukka ja mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon.

Retromobile on autonäyttelyksi hieno. Hammam oli vähän jännittävä mutta miellyttävä kokemus. Sopisi minulle sellainen rentoutus vaikka joka toinen perjantai-ilta. Tsekattiin nähtävyyksiä, syötiin hyvin ja juotiin paljon punaviiniä.

IMG_6858-1

IMG_6855-1
Lähileipomossa, siinä toisessa, kuvattiin huulipunamainosta.

Marais on kivaa aluetta, mutta olisiko Saint-Germain-des-Prés sittenkin enemmän meidän tyyliämme? Sellaista vakiintuneempaa, kuten kaverini määritteli. Joka tapauksessa molemmat ovat puoleensavetävämpiä kuin Champs-Élysées ja suuret bulevardit.

Lapsia tuli vähän ikävä. Ja siitä tuli ihan hyvä mieli. Ehkä matkustamme taas koko perheellä seuraavaksi. Ai eikö?

Kauniita autoja ja naisia

IMG_6866
Retromobile: upeita entisöityjä autoja, mielenkiintoista taidetta, käsittämättömiä huutokauppahintoja. Täällähän ne varsinaiset ostoksetkin tehtiin! Uuteen race-tyyliini sopii nahkatakki sekä laukku, jonka M sosialisoi samoin tein. Eikö meillä voi olla yhteinen laukku? Tai ehkä saan ostaa itselleni nyt toisen. Molempi parempi. Hymyö, sydän, sydän.

IMG_6816
Tältä tytöltä kysyin, miten onnistuu autoon istuminen. Ei kuulemma onnistu minihameessa, mutta minä sain itse kokeilla kohtalaisen suuren, uteliaan yleisön edessä. Ihan jees Mercedes. Hinta siinä miljoonan luokkaa.

IMG_6804
Askarteluvinkki pojalle, kun pikkuautoilla ei enää huvita ajaa. Pienen osan kokoelmasta voisi ikuistaa tauluksi.

IMG_6809
Eväillä. Ruokajonot olivat valtavat, mutta mepä olimme napanneet täytetyt patongit ja Oranginat matkaan omasta lähileipomosta.

Aamupäivällä näyttelyssä oli vielä suhteellisen väljää ja viileää, mutta kolmeen mennessä alkoi väenpaljous ahdistaa, joten me tytöt suuntasimme kohti päivän toista ohjelmanumeroa, hammam-kylpyä.

Suosittelen ehdottomasti tätä kylmän talvipäivän pelastajaa. Paikan omistaja Karima suostutteli meidät ottamaan koko perinteisen hoidon ja vielä hieronnan päälle. Aijai teki hyvää ja kaksi tuntia kului kuin siivillä. Karima kertoi, kuinka hänen kotimaassaan Algeriassa koko perhe käy kerran viikossa hammamissa kuin me saunassa. Etelä-Espanjassa kokemani hammam koostui erilämpöisistä altaista, tämän idea oli höyrysauna, erilaiset yrttisaippuat ja öljyt, porekylpy ja koko vartalon kuorinta ja jynssäys. Paikka ja hoito olivat miellyttävät, meidät ohjattiin aina ystävällisesti seuraavaan vaiheeseen ja lopuksi nauttimaan minttuteestä ja leivoksista.

Ai alastiko? Kyllä, melkein. Saimme kylpytakit ja tossut sekä paperiset stringit, joiden tarkoitus oli kai antaa mielikuva pukeutumisesta. Paikka oli tarkoitettu ainostaan naisille, ja pesu ja kuorinta tapahtui lämpimillä kivipöydillä periaatteessa muiden silmien edessä. Käytännössä asiakkaita oli kuitenkin pareittain niin, että aika lailla vuorotellen olimme höyryssä, pestävänä, kylvyssä tai hieronnassa. Amerikkalaiset pitivät uimapuvut päällä.

Hammamin jälkeen kävimme vielä illallisella lähiravintolassa. Vasta siellä huomasimme, että tosiaan oli nälkä. Omenainen ankanrinta ja viini maistuivat – ja sen jälkeen uni.

Turistin normipäivä

Aamu alkaa hitaanlaisesti. Olimme sopineet herätyksestä klo 8, ja juuri silloin Notre Dame de Victoires soittaa kelloja ja autot tööttäävät ja skootterit kiihdyttävät alhaalla kadulla. Suunnittelemme aamutoimia ja patongin hakua. Le petit déjouner (hei juuri opin, että kun tuota eetä painaa pitkään iPadin näppiksellä se tarjoaa vaihtoehdoksi é tai è!) sisältää ihanalta maistuvaa leipää, croissanteja, vuohenjuustoa, parmankinkkua, teetä ja appelsiinimehua.

Suuntaamme ensimmäiseksi hammam O’Kariin tekemään varausta seuraavaksi päiväksi. Se onnistuu lopulta puhelimitse. Sitten metrolla kohti Montmartrea. Seinällä lukee että linja 4 on suljettu, mutta kulkee se kuitenkin (vaikka onkin oikeasti kolmonen, kai).

IMG_1442
Montmartre on viehättävä, Sacre Coeur kaunis sinistä taivasta vasten. Etsimme turhaan Eiffel-tornia sumuisesta horisontista.

IMG_1447
Turistirysä Place su Tertrellä oli rauhallinen tunnelma.

Kävelimme alamäkeä kohti bistroa, jonka poimimme Kauppalehti Option Pariisin parhaat palat -artikkelista. Trendikäs Restaurant Braisenville onkin hyvä, ei voi muuta sanoa. Ruoka on maukasta ja mielenkiintoista. Tarjoilupuolella tosin saimme antaa anteeksi muutamankin fiban, mutta suosittelemme silti: ****.

Täyttävän lounaan jälkeen lähdimme jälleen kierimään alamäkeen, ja uuvutimme itsemme lopullisesti lähes neljän tunnin tavaratalokierroksella Galleries Lafayettella. Ja mitään en edes saanut ostettua.

IMG_1462
Olenkin tallentanut tämän viestin kuvana puhelimeeni, ihan vain muistutukseksi, jos vaikka joutuu johonkin mahdollisuuksien ulottuville…

IMG_1451
Yllättäen löysimme toistaiseksi siisteimmän vintageputiikin Lafayetelta: Culture Vintage, ilmeisesti popup store tammi-helmikuun ajan.

Klo 18 olisi vielä voinut mennä teelle ja leivoksille, mutta sen sijaan päätimme hakea kaupasta ja leipomosta päivällistarpeita, tehdä ruokaa, lepäillä, nauttia viinistä ja juustosta ja kakuista, kerrata päivän kokemuksia ja suunnitella seuraavaa päivää.

Turistin tehopäivä

Pariisi ottaa meidät vastaan tutulla tylyydellä: kun ensin olemme seuranneet oikeaa sortie-reittiä maan alla kilometrikaupalla, portilla lukee, että tämä uloskäynti on suljettu. Pääsemme kuitenkin viimein ulos, ja aurinko paistaa. Moneen kertaan arvottu paksumpi, tuulenpitävä talvitakkivalinta osoittautuu oikeaksi.

IMG_1439

Asunnon ja emännän saamat kehut Airbnb:ssä eivät olleet turhia. Varmasti mahdollisimman toimivaksi remontoitu asunto 1700-luvun suojellussa rakennuksessa Place des Victoriesilla on varsin viehättävä.

Mainio lounaspaikka löytyi ihan asunnon läheltä. Osaamme tilata un verre de vin rouge, harjoittelimmehan tärkeää sanastoa jo lentokentällä Quizletin avulla. Vieressä on leipomo aamiaispatonkia ja croissanteja sekä lähikauppa muita aamiaistarpeita varten. Superbe!

Harmistus langattoman verkon toimimattomuudesta (siis onko täälläkin joku sonera?) vaihtui illan mittaan sattumalta löytämisen iloon: Hei tuossahan on Pierre Hermés! Mukaan iltaherkuteluun lähti valikoima värikkäitä macaroneja. Tässähän se Mariage Frères! Ja Kusmi. Teetä ostimme koko kevään tarpeiksi. Kävelimme Maraissa noin kuuden kilometrin lenkin putiikeissa poiketen. Apuna oli paitsi Helena Petäistön suositukset, asunnosta löytyneet City Walks Paris -kortit, joiden mukaan oli kätevä suunnistaa muutamiin paikkoihin. Bongasimme iltapalaksi myös ”kaupungin parhaat falafelit”.

IMG_1414

IMG_1418

IMG_1411

Illan aikana isäntämme oli saanut wifin toimimaan, joten pääsimme vielä suunnittelemaan seuraavaa päivää. Complet!

IMG_0195
B = asunto Voitonaukiolla, joka kätevästi erottuu ympyränä kartalla.
A = päätepisteenä kauppa, joka oli jo sulkenut ovensa puoli kahdeksalta.

IMG_0198

IMG_0197
Lounaaksi raviolia kaniragun kera ja jälkiruuaksi luumutorttua.

IMG_1401

IMG_1399

IMG_1406

IMG_1407

IMG_1396
Vispiläkauppaa Dehillerinissä, historiallisessa keittiötarvikeliikkeessä. ”Mitä täältä ei löydy, sitä et tarvitse”, etkä varmaan tarvitse vaikka löytyisikin.

IMG_1419
Keskiviikkoisin on ilmaisilta valokuvataiteen museossa. Huomion kuitenkin kiinnitti erityisesti portaikon seinämaalaus tai valokuvatapetti:

IMG_1409

Vintage-matka Pariisiin

Ah, loma lähestyy ja lopulta suunnittelukin on edennyt asianmukaisesti. Pari vuotta sitten kolusimme Pariisia ja erityisesti Saint-Germain-des-Prés’tä vauvan kanssa. Tällä kertaa olemme ihan aikuisten kesken ja uusilla kulmilla. Saatamme menettää jonkun bébé-edun museojonossa, mutta ei voi kieltää, etteikö aikuismatkassa olisi puolensa.

Voisihan ajankohta olla toukokuukin, mutta kun se herrojen kohde, Retromobile, itsepintaisesti järjestää happeningin helmikuussa, niin nautitaan nyt sitten koleasta talvisäästä.

IMG_1806

Tällä kertaa varasimme asunnon Airbnb:n kautta: keskeinen sijainti, edullinen hinta neljälle, kovasti kehuttu emäntä. Marais’n alue on meille uusi ja kuulostaa kiehtovalta. Vintageputiikkeja, leipomoita, teehuoneita, mielenkiintoisia museoita, historiaa ja katuvilinää, ihan lyhyt matka oopperalle, jos vaikka kävisi katsastamassa illan tarjonnan.

Aamiaisleivät haemme tietenkin Poilânelta, teen Palais den Thésiltä tai Mariage Frèresiltä. Eväät näyttelyyn leipomosta, juustokaupasta… Viimeksi kun opimme, että messuhallin voi mainiosti ottaa picnic-eväät viineineen. Myös iltapalaa voimme syödä kämpillä ja panostaa lounaisiin: herkkuruokaa huokeaan hintaan verrattuna illallisiin samoissa ravintoloissa.

IMG_1970

Torstaiaamuksi suuntaamme Montmartrelle ja sieltä kävelemme jonkun erinomaisen bistrolounaan jälkeen shoppailemaan keskustaan. SoFon ja muiden alueiden suosituksia parhaista kuppiloista olemme bonganneet lehdistä ja verkkosivuilta, Restaurant Braisenville, Le Chateubriand, King Palace, Dessance, Le Servan, Caillebotte, Le Relais de L’Entrecote ja Le Bon Georges esimerkiksi. Tärkeää on yrittää ajoittaa nälkä oikein ja toisaalta tarttua aina tilaisuuteen, vaikka ei nälkä olisikaan. Tällä kertaa en usko, jos joku sanoo, ettei nyt kannata pysähtyä crêpes-kioskille, ”koska pitää jättää tilaa päivälliselle”.

M suunnitteli visiittiä myös Mouling Rougeen, mikä olisi myös istunut upeasti vintage-teemaan. Hinnan ja amerikkalaisten Trip Advisor -arvioiden perusteella kuitenkin hylkäsimme sen. Törkyhintainen mutta kehno illallinen, paljaat rinnat (lots of nudity!), yrmeät tarjoilijat tai huonotapainen italiaismummo samassa ahtaassa pöydässä ei vielä säikyttänyt, mutta jos tanssijat eivät pysy playback-musiikin tahdissa, en taida sietää katsoa showta.

IMG_1838

Perjantain ohjelmassa on Retromobile. Ja kun rouvasväki on alkuiltapäivään mennessä saanut ihailla tarpeekseen tyylikkäitä historiallisia ajoneuvoja ja kaikkea autoilu- sekä kilpa-ajokulttuuriin liittyvää tavaraa ja rekvisiittaa, voi se hyvästellä vasta alkuun päässeet, joka kulmalla suustaan kiinni jäävät herrat ja suunnata hammamiin rentoutumaan.

Viime kerralla matkaohjelma jäi vajaaksi Suuren Moskeijan minttuteen ja baklava-leivosten osalta. Nyt ajattelin lisätä siihen vielä kylpyläelämyksen. Paitsi että juuri nyt se on valitettavasti liian riskialtis uskonnollis-poliittinen matkakohde. Valitsemme siis kaupallis-maallisemman vaihtoehdon, O’Kari hammamin.

Lauantaina: Pariisin kirpputorit, ainakin yksi niistä tai osa siitä. Päädyimme erinäisten kuvausten perusteella eteläiseen Puces de Vanvesiin.

Sunnuntaina: Brunssi, jossain ihastuttavassa paikassa, Musée de l’Orangerie tai Musée d’Orsay.

Tällaisia suunnitelmia muutettavaksi, unohtamatta iltapäiväteetä jossain erinomaisesa teehuoneessa, Pierre Hermén macaroneja tai pastiksia ennen illallista.

Shoppailua ja teehetkiä

Lapsille soitettiin eilen:
– Mitä kuuluu?
– Hyvää, joko te löysitte sen ponin?
– Ihan hyvää. Mulle käy myös karkki, kunhan ne piilotetaan äidiltä (perheen sisäinen vitsi, ei tietenkään tarkoita mitään oikeasti).

Siispä ostoksille, mutta ensin aamiaiselle kuuluisaan Poilânen leipomoon. Siellä oli tietenkin japanilainen tv-ryhmä kuvaamassa.

20130216-160226.jpg

20130216-160248.jpg

Lusikkaleipä! Erinomainen Palais des Thés -tee kangaspussissa. Ei kun tilaamaan nettikaupasta! Ja kyllä vain, edelleen perinteisen, mutta viime aikoina hieman modernisoidun Pôilanen kahvi ja tee tarjoillaan Arabian Teema-kupeista!

20130216-160321.jpg

Aamiaisleipä oli hyvää, en ihmettele että joku väittää maailman parhaaksikin.

20130216-160834.jpg

Ostimme Pôilanen leipää myös kotiinviemisiksi, olisi vain pitänyt ottaa koko limppu neljänneksen sijaan.

20130216-160212.jpg

Hotellilla oli tarjolla kätevä shoppailukartta, johon oli merkitty kaikki keskeiset putiikit.

Sitten lähdimme metrolla kohti ostosparatiiseja, Printempsiä ja Galeries Lafayettea. Ponista löytyi värityskirjaversio, joka sai onneksi ihastuneen vastaanoton. Tavarataloissa kiertely oli varsin uuvuttavaa, mutta reipas kävely Champs Élyséelle piristi.

20130216-160415.jpg

Hah! Eipä tarvitse huolehtia siitä, mahtuuko vanhoihin farkkuihin, kun kevään muoti näyttää tältä.

20130216-160922.jpg

Vielä yksi maamerkki nähty.

Tavoitteena oli vielä ehtiä teelle Mariage Frèresille, ja hyvin ehdimmekin. Teesalonki oli ahdas, mutta tee hyvää, ja maistelimme useita makuja toistemme kannuista. Ostoksiakin teimme alakerran puodista. Sain nuuhkia useampiakin purkkeja ja päädyin ”ihastuttaviin” ja ”elegantteihin” vaihtoehtoihin. Myös teetuoksuja myytiin kodin kaunistukseksi. Jonkinsortin teepotpourria voisinkin joskus kokeilla.

20130216-160908.jpg

20130216-160945.jpg

Teen jälkeen päätimme mennä vähän hotellille lepäämään ja sitten etsiä ruokapaikan myöhemmin. Yhtäkkiä kello oli taas yhdeksän ja kierros ravintoloiden ohi turha. Joko ne olivat jonoksi asti täynnä tai ovelta huudettiin ”welcome, welcome, kippis!” Niinpä päädyimme hyväksi havaittuun Caffe Toscanaan, ja sieltä vapautuikin meille pöytä juuri sopivasti, kun edellinen vaunukansalainen oli lähdössä pois.

pariisi_la

Lauantain reitti: kaksi metromatkaa ja silti 10 km kävelyä plus maleksiminen tavaratalojen monissa kerroksissa.

20130216-160348.jpg

Ja miten kulki bébé Pariisin metrossa? Erinomaisen hyvin, kun oli vähintään kaksi kantajaa ja lisäksi muuta palvelusväkeä.

Sunnuntaiaamupäivään olin ajatellut mahduttaa brunssia tai torikäyntiä, mutta muu matkaseurue oli tiukkana lähtöajasta. Mikä olikin hyvä, sillä päästyämme kaikkine kantamuksinemme juna-asemalle, tiskin takaa kerrottiin, että junia lentokentälle ei tänään mene. Syytä ei kerrottu eikä aseman monissa infotauluissakaan viitsitty moisesta poikkeuksesta kertoa. Taksikuski tiesi sen verran, että edellisenä yönä oli ollut joku onnettomuus ja siksi linja oli suljettu. Sesongin aikaan taksia tällaisessa tilanteessa ei varmaan olisikaan järjestynyt niin helposti!

20130216-160436.jpg

Sunnuntain tunnelmaa Seinen rannalta.

Mutta ennen lähtöä kävimme kuitenkin aamiaisella vielä yhdessä must-see-paikassa eli Laduréella. Miljöö oli herttainen ja siitä olisi voinut nauttia pitempäänkin. Brunssiin ei ollut aikaa, joten otimme kevyemmän aamiasen, johon sisältyi valikoima pullia ja croissanteja.

20130216-160529.jpg

Matkaseuralaisen aamiainen on yleensä ”puuro brutal”, tällä kertaa kuitenkin jotain herkempää.

Tuliasia Laduréen macaron-tiskiltä oli tietenkin hankittava, suklaa, vanilja, mansikka, ruusu, sitruuna, omena… Kuvaa ei saanut ottaa, mutta netistähän niitä löytyy jo valmiiksi. Pikkuinen japanilaistyttö huusi ”macaron pinku, macaron pinku!”, ja ystävällinen myyjä antoi hänelle mansikkamacaronin. Voi olla että Laduréen macaronit ovat parhaita, kuten monet sanovat, mutta toisaalta leivoksen ihanuudesta noin ylipäänsä voi olla monta mieltä. Makeita ne ainakin ovat.

Matkamme oli antoisa ja hyvin suunniteltu, mutta ei nyt sentään ihan ohjelman mukaan menty. Mitä jäi seuraavaan kertaan? Ainakin herrojen pastikset, samppanja-aperitiivit, jäätelö, minttutee moskeijassa, Cantine California ja Musee d’Orsay. Kunnon makumatkalla ei välitetä myöskään siitä onko nälkä vai ei, vaan houkutteleva crêpe, leivos tai kakku syödään kun se kohdalle osuu. Hyvä ettei lipsahtanut kuntolomaksi, niin paljon tuli käveltyä. Nyt jälkeenpäinhän niitä vasta löytyyikin, erilaisia ravintola- ja kahvilasuosituksia ja mielenkiintoisia blogeja pariisilaiselämästä ja matkailusta. Kun kohta alamme suunnitella seuraavaa matkaa, niin varmasti käytän vielä vähän enemmän aikaa muiden kokemusten etsiskelyyn.