Lukuperhonen

Tämä on sinulle, äiti.

Istumme saunan lauteilla, minä ja tyttäreni. Hän on jo iso tyttö, huomaan aina välillä.
– Tiedätkö mikä sinussa on hienointa? Se että sussa on sisua. Jos haluat oppia ajamaan pyörällä tai luistelemaan, niin sinähän opettelet. Vaikka kiukuttaa, niin sanot että tänne se tyhmä pyörä ja ajat. Sinä kesytät sen pyörän, luistimet ja kesytät kirjaimet.
– Niin. Tiedätkö, noista suihkun lattian laatoista saa kukan, kun laittaa kolme keskelle ja siten yhden toiselle ja toiselle sivulle.
– Kuulostaa Minecraftilta ja hamahelmiltä, näet neliöitä. Ehkä sun päässä asuu matemaatikko.
– Tai iso kukan, jos tekee ensin keskelle ison neliön. Mikä on matemaatikko?
– No se on semmoinen ajattelija, joka laskee numeroita ja sellaisiakin asioita, joita ei ole olemassa.
– Arvaa moneenko mä laskin, kun oltiin tarhassa päiväunilla.
– Kahteensataan?
– (Epäuskoisena siitä että niin paljon on) Ei… sataan!
– Wow. Eikö sua sitten nukuttanut?
– Ei. Yks plus kaks on kolme.
– Tiedätkö, että matemaatikot ei laske vain numeroita vaan myös kirjaimia? (Yhtälöistä innostuen…) Jos yks plus x on neljä, niin mitä se x on?
– Yksi? Kaksi?

Sormien avulla ratkaisu selviää.
– No entäs jos kaksi miinus y on yksi niin mitä on y?
– Yksi!

Myöhemmin hän peilailee ja kampaa hiuksiaan.
– Arvaa mikä musta tulee isona. Lukutoukka! Kaunis lukutoukka.
– Eli siis lukuperhonen?
– Joo musta tulee lukuperhonen.

Lukuhaaste: maahanmuuttajasta kertova kirja

Lukuhaastevuoteni alkaa viime vuoden puolella lainattujen, lahjaksi saatujen ja aiemmin kesken jääneiden kirjojen lukemisella ja sopivan haasteen löytämisellä.

Katja Ketun Yöperhonen sopisi moneen kirjahaasteen kohtaan. Se on vieraalla murteella kirjoitettu kirja minulle uudelta kirjailijalta ja siinä on ruma, tai ainakin vähän pelottavan luotaantyöntävä kansi. Mutta on kirja numero 4, maahanmuuttajasta, pakolaisesta tai turvapaikanhakijasta kertova kirja. Siinä suomalainen Irga sivakoi rajan yli Neuvostoliittoon ja jää sille tielleen, niinsanotusti kotoutuu – juonesta en paljasta sen enempää.

”Hämärä laskee kun sauvon pitkän päivän illassa kohti Suurta Neuvostomaata ja Suenhammastani, joka odottaa minua rajalla ja hommaa passit ja töitä ja lapselle jäniksenmaitoa. Jos hommaa.”

Yöperhonen on jännittävä niin kielen kuin tarinankin puolesta. Sen verran usein kuvaus kulkee epämukavuusalueella, etten ehkä suosittele iltalukemisena. Puolivälissä tuli se iltapäivä, jolloin kirja oli pakko lukea siltä istumalta loppuun.

  
 

Lukuhaaste: kirjassa ollaan avaruudessa

Lasten iltasaduksi valitsin Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssin. Lukuhaasten kirjassa nro 35 ollaan avaruudessa. Olen sen joskus nuorena varmaankin lukenut, mutta sittemmin törmännyt vain lainauksiin mitä erilaisimmissa kirjoituksissa ja esityksissä. Sekä tietenkin boakäärmeeseen, joka sulattelee elefanttia.

Kirjasta irroitetut yksittäiset huomiot ja repliikit ovat jotenkin vaikuttavampia kuin itse teos. Ehkä ääneen lukeminen, keskeytykset ja sen sellainen vaikuttivat, mutta kokonaisuus ja filosofia eivät tällä kertaan ihan avautuneet. I:n kanssa kävimme vielä lopuksi pikakelauksella juonenkäänteet läpi, että mitä siinä oikein tapahtui. Kysyin myös, mikä oli kirjan sanoma tai tärkein asia. Se oli tähdet sekä heti kirjan alussa todettu ”isot ihmiset eivät ymmärrä mitään itse, ja lapsista on väsyttävää selittää heille alinomaan selviä asioita”. Tietenkin, ymmärrän.

R puolestaan oli huolissaan siitä, että on kasvanut liian isoksi, koska ei kyennyt ilman muuta näkemään lammasta laatikossa. Kolme- ja kuusivuotias eivät kyseenalaistaneet asiaa mitenkään. Pieni lammas, tietenkin.

Minusta kirjan mielenkiintoisin teema oli piirtäminen. Olen itsekin aloittanut piirustusharrastuksen viime vuoden aikana, piirustelua ja visualisointia enimmäkseen töissä, mutta joskus myös kotona. Esimerkiksi yhteisten tavoitteiden visualisointi kokousmuistiossa on ollut erittäin hyödyllistä.

”Viereisellä sivulla on maisema, joka on minusta sekä maailman kaunein että surullisin. Se on sama kuin edellisellä sivulla, mutta piirsin sen vielä kerran, jotta se painuisi mieleenne.”

Ruokahuoltovastaavat

Kirjallisten asioiden väliin terveisiä kotirintamalta. 

Lapset tulivat jälkeen kerran epäkunnoittavasti ja vanhempiensa vaivannäöstä ja hyvästä mausta vähät välittäen yökkimään ruokapöytään: ”Pahaa, mitä se on, en syö!” Sanoimme sitten, että maanantaiaamuun asti on heidän itse huolehdittava syömisestään. Aikuiset tekevät herkkuja vain itselleen. 

I alkoi itkeä, otti tämän hylkäämisen varsin raskaaksi. R alkoi suunnitella kauppareissua: ”Varmaan paras hoitaa tää valmisruuilla.” Kovan pakkasen takia kaupassakäynti kuitenkin jäi, ja illemmalla kerroin, että kaappejakin voi tutkia, josko sieltä jotain löytyisi. Ja aivan mainiostihan noilta kolmelta sujui purkkihernekeiton lämmittäminen. Itse tekemällä sai sopivaa muhennosta, ja tekemisen ilo ja tieto henkiinjäämisestä taisi tehdä puoli ruokahalua, vaikka iso nälkäkin varmaan oli. 

Tältä se kuulosti: 

– Hei tämänhän on kivaa. 
– Jee! 
– Maistuu puoliksi mauttomalta keitolta ja puoliksi sinapilta. 
– Hmm… ihan hyvä jälkimaku. Mä maistan vielä, miltä tämä maistuisi ketsupin kansa. 
– Saako tätä lisää? Mä otan itse. 
– Vähän kyllä liikaa ketsupin makuinen, mutta kyllä tää on ihan syötävää. 
– Ketkä haluaa lisäks leipää? Ok. 
– Eiks niin et hernekeiton tekeminen on ihan lällyy? 
– Saako toisen pullan? 
– Ei enempää, että jää huomisellekin. 
– Siivotaanpa pöytä! Hae lisää kamoja, laitetaan astianpesukoneeseen.
– Isi, me muut ollaan jo syöty! Syö sun pulla!

Ei mitään ongelmaa syödä lautasta tyhjäksi, toisin olisi ollut äidin tarjoileman hernekeiton.

Mitä tästä opimme? Lapset töihin, tekemään itse ja vaikuttamaan tekemisiinsä, niin kaikilla on kivempaa. 

Lukuhaaste: kirjassa rakastutaan

Poimin mukavan pikku kirjan kirjaston uutuushyllystä. Sen puolesta se voisi sopia kohtaan 50, kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja tai 16, en ole koskaan ennen kuullut kirjasta (tai kirjailijasta). Mutta tämä on kirja numero 3, kirja jossa rakastutaan.

Teos on ranskalaisen Jean-Paul Diedierlaurentin Lukija aamujunassa.

Kirjassa viehättävät sen erikoiset henkilöhahmot sekä yhdistelmä kamaluutta, jopa makaaberia kuvausta, ja hyvää tahtoa, hauskoja sattumuksia ja positiivisuutta. Onneen alkaa uskoa viimeistään siinä vaiheessa, kun päähenkilö rakastuu: ”Sarastavan aamun valossa kirjakauppa La Concorden rautaesirippu vaikutti hänestä värikkäämmältä kuin yleensä. Nahkasalkku painoi kivasti oikeassa kädessä ja liikkui rennosti kävelyn tahdissa.”

Takakannen lupaama ”aikuisten satu” viittaa onnelliseen loppuun ja siihen päätän luottaa. Vaikka en kyllä muista varsinaisesti kirjaa, joka miellyttävän lopun sijaan päättyisi traagisesti tai kamalaan pettymykseen. Tämä ainakin oli hyvä lukukokemus, kevyttä ja painavaa.

Lukuhaaste

Taas otan haasteen vastaan. Tällä kertaa se ei ole urheilua, kirjoittamista tai kasvissyöntiä vaan lukemista! Ja siinäpä hyvä syy palata myös kirjoittamaan.

Helmet-lukuhaasteen kirjat ovat tässä, ja kirjoittelen kokemuksista sitä mukaa, kun saamme luettua. Nimittäin ison osan kirjoista saan jakaa lasten kanssa, muuten ei taida aika riittää. Ensimmäinen onkin jo aloitettu vanhan vuoden puolella: Nro 35, kirjassa ollaan avaruudessa eli Pikkuprinssi.

I:n kanssa juuri luettu Anni Swanin Iris rukka olisi sopinut moneen kohtaan: kirjassa joku kuolee (”Ulla Stjernfelt on kuollut, sanoi hän matalalla äänellä. — Kuollut lavantautiin Firenzessä.”), siinä lähetetään kirjeitä ja juhlitaan ja se on lastenkirja. Mutta sitä ei siis vielä lasketa.

  1. Ruuasta kertova kirja
  2. Matkakertomus
  3. Kirjassa rakastutaan
  4. Maahanmuuttajasta, pakolaisesta tai turvapaikanhakijasta kertova kirja
  5. Kirjan kannesta voi tehdä kirjanaaman
  6. Kirjastosta kertova kirja
  7. Vihervuosi 2016 -sloganiin ”Minun maisemani – maalla ja kaupungissa” sopiva kirja
  8. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
  9. Sinulle vieraalla kielellä (eli ei omalla äidinkielelläsi) tai murteella kirjoitettu kirja
  10. Aasialaisen kirjailijan kirjoittama kirja
  11. Sarjakuvakirja
  12. Näytelmä
  13. Kirjan nimi on kysymys
  14. Historiaa käsittelevä tietokirja
  15. Kirjan kansi on mielestäsi ruma
  16. Et ole ikinä ennen kuullut kirjasta
  17. Kirjassa juhlitaan
  18. Lastenkirja
  19. Kirjan päähenkilö on sinun unelmatyössäsi
  20. Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan
  21. 1700-luvulla kirjoitettu kirja
  22. Kirjassa mukana Marilyn Monroe (syntymästä 90 v.)
  23. Oman alansa pioneerinaisesta kertova kirja (Miina Sillanpään, Suomen ensimmäinen naisministerin, syntymästä 150 v.)
  24. Kirjasammon päivän täkynä vuonna 2016 ollut kirja
  25. Kirjassa on yli 500 sivua
  26. Elämäkerta tai muistelmateos
  27. Afrikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
  28. Perheenjäsenellesi tärkeää aihetta käsittelevä kirja
  29. Kahden kirjailijan yhdessä kirjoittama kirja
  30. Viihteellinen kirja
  31. Olympialaisista kertova kirja
  32. Kirjassa on myrsky
  33. Kirjailijan viimeiseksi jäänyt kirja
  34. Keskustelua herättänyt kirja
  35. Kirjassa ollaan avaruudessa
  36. Kokoelma esseitä tai kolumneja
  37. Kirjan nimi viittaa vuodenaikaan
  38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja
  39. Nobel-voittajan kirjoittama kirja
  40. Eläkeläisen suosittelema kirja
  41. Kirjassa lähetetään kirjeitä
  42. 2000-luvulla sotaa käyneestä maasta kertova kirja
  43. Kirjassa mukana Pablo Picasso (syntymästä 135 v.)
  44. Kirjassa joku kuolee
  45. Suomalaisesta miehestä kertova kirja
  46. Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja
  47. Eteläamerikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
  48. Kirjassa on alle 150 sivua
  49. Vuonna 2016 julkaistu kirja
  50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja