Undo undo undo

Kiukussa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta nykyään S saa ihan kunnon raivareita ja sellaisista syistä, jotka eivät liity mitenkään koettuun epäoikeudenmukaisuuteen. 

Kaksivuotias menettää hallinnan tunteen. Ei osaa päättää, mitä haluaa vai haluaako sittenkään. Kaikki menee väärin ja väärässä järjestyksessä. Palaamme takaisin postilaatikolle asti, koska hän halusi kävellä itse. Palaamme portaat alas, koska hän olisi halunnut pitää kädestä kiinni. Puemme takaisin villasukan ja kengän, koska hän halusi riisua ne itse. Paitsi tässä vaiheessa en suostunut auttamaan. Saat laittaa itse takaisin ja riisua tai autan ottamaan toisetkin pois. Eeiii! Haluun! Autaaa! Ja aikansa raivottuaan: Pissa tuleee! Tuli. 

Herään huutoon klo 5.40. En saa selvää, mutta mies tulkkaa: se olis halunnut sammuttaa valon. Ainahan S sammuttaa tyttöjen huoneen valon illalla. Mutta nyt hän on havahtunut siihen, että on pimeää, eikä muista sammuttaneensa valoa. En suostu nousemaan, räpsimään valoa ja vielä herättämään isosiskoa. Uniraivo laantuu ja S tyytyy kömpimään viereeni nukkumaan. 

Aamulla kohtaus alkaa, kun S istuu pöntöllä ja olisi halunnut pestä hampaat ensin. Voi voi, ei sitä saa sinne enää takaisin. Pesen pepun: oho tuleeko kakka? Eiii! Ei saa pestä! Sinä pilasit mun kakan!!! Jahas, selvä. Huuto on raastavaa, mutta irrationaalinen raivo naurattaa. Kai siellä on vain joku yhteys poikki, pienissä aivoissa. Korjaantuu pian. 

Sydämellistä

Joskus kun päästää lapset mukaan ruuanlaittoon, voi syntyä vaikka mitä hienoa. Vai mitä sanot näistä ystävänpäivän pikkupizzoista? I hoksasi joutilaat piparkakkumuotit hyllyssä ja keksi, että pitää tehdä sydämenmuotoisia pizzoja. Itse tehdyt maistuivatkin paremmalta kuin mitkään aiemmin.

IMG_6877

IMG_6874

IMG_6878

IMG_6879

IMG_6880

IMG_6882

Tomaatit tulee!

Ensin havahdun siihen, että Facebookin puutarharyhmään alkaa ilmaantua keskustelua chilin ja tomaatin kylvämisestä kauniisti valaistujen lumisten pihakuvien sijaan.

Sitten saan outoa postia:
IMG_1346
Ihana yllätys Eilistä paistoa -blogin Johannalta. Täydellisiä avomaankasvatukseen soveltuvia tomaatinsiemeniä, lupaa hän.

Alan jemmata rypälerasioita ja maitopurkkeja kylvöä ja istutusta varten ja päätän palata asiaan matkan jälkeen.

Yhtäkkiä lämpötila on kuusi astetta, ja aurinko paljastaa likaiset lattiat, kaapinovet ja seinät. Mutta en ajattele siivoamista vaan tomaatteja. Joko voi viedä ulos karaistumaan?!

IMG_0212
Tähän raivaan tilaa kasvihuoneelle.

Joku on ystävällisesti vienyt purkit keräykseen, joten se homma pitää aloittaa alusta. Kylvömultaa? Mitä muuta tarvitaan? Yritän olla sössimättä tätä kasvatusta, sillä ajatuksissa siintävät ihanan runsaat tomaattisadot vuosiksi eteenpäin! Onneksi Johanna tarjoaa niin seikkaperäiset ohjeet, että mahdollisuudet onnistumiseen ovat kohtuulliset.

IMG_0213
Tähän se jäi viime elokuussa. Tänä vuonna tavoitteena on saada tomaatit punastumaan.

Vasemmalla rannalla

Lähileipomo onkin lauantaiaamuna kiinni! Onneksi meillä on puolitoista limppua Poilânelta, jossa kävimme eilen tuliaisostoksilla.

Vanvesin katukirppikselle pääsemme puolen päivän aikaan. Aurinkoisella puolen katua on ihan mukava kulkea ja tutkailla tarjontaa: huonekaluista, porsliinista ja pöytähopeista tauluihin, koruihin, hattuihin ja erikoisempaa antiikkiin. Emme toki olleet alunperinkään ostoaikeissa liikenteessä, mutta ei voine puhua varsinaisista houkutuksista.

IMG_1487

Vanvesilta tulimme yhdessä vanhan, nyttemmin Pariisiin kotiutuneen työkaverini kanssa Saint-Germain-des-Prés’hen. Asianmukainen lounas tutussa italiaisravintolassa, keskustelemme Pariisista ja Ranskasta, millaista siellä on asua ja tehdä töitä. Kaverini mielenkiintoista analyysiä kulttuurieroista löytyy täältä Miehemme maailmalla -blogista.

Sitten leppoisaa kävelyä tutulla kaduilla ja tuliaisostoksia: Ladurée (no macaronit eivät kyllä säilyneet iltaa pitemmälle), Mariage Frères (tarvittiin vähän lisää, kyllä kiitos, isompi pussi Earl Grey Provincea, oho 50 €) sekä Oliviers&co (oliiviöljyjä, tällä kertaa kokeiluun bergamotilla maustettu, tiesitkö että se on joku sitrushedelmä?).

IMG_1491

IMG_1489

IMG_0208

IMG_0207

IMG_1493
Shakespeare&Co oli kyllä viehättävä kirjakauppa. Jos olisin vaikka opiskelija Pariisissa varmaan hengailisin siellä aina lauantaisin, tutkimassa kirjoja ja ihmettelemässä turisteja.

Nyt olisi ollut sopiva aika istuskella katukahvilassa espressolla, mutta suuntasimme BHV-tavarataloon Maraissa, koska siellä kuulemma on hienon sokerileipomon kahvila. Itse tavaratalo oli täynnä asiakkaita vaate- ja keittiötarvikeostoksilla, sellaista perusporukkaa niin kuin mekin, eli tuotteiltaan ja hinnoiltaan sopivampi kuin Lafayette. Kahvila oli myös täynnä ja meluisa, joten emme jääneet. Sen sijaan löysimme tytöille tuliaiset leluosastolta. I:lle tee-se-itse käsilaukku ja S:n vauvoille aitoranskalainen tuttipullo- ja ruokalappusetti. R olisi ihastunut Lego-valikoimista, mutta hänelle oli jo löytynyt autotuliaiset.

IMG_1499
Matkan varrelle osui kaupungintalon eteen jäädytetty luistinrata: ihan hauskaa menoa, perheitä, kaveriporukoita, musiikkia ja glühweinia. Yksillä näytti olevan eka kerta, toiset, ilmeisesti kokeneet rullaluistelijat, puikkelehtivat tuplanopeudella välissä. Itse Hôtel de Villeä en muuten huomannutkaan.

***

Päivä päättyi illalliseen suositellussa (Hungry for Paris -kirja) Le Mesturet-ravintolassa lähellä asuntoa. Where are you from? Vastauksen kuultuaan tarjoilija kaivoi pinosta suomenkieliset ruokalistat. Yllätyimme ja mietimme oliko tämä nyt hyvä vai huono enne. Vertasimme listaa ranskankieliseen ja opimme taas monta tärkeää sanaa. Hyvää leipää, huono viini, joka vaihdettiin toiseen, herkulliset annokset ja hyvin ystävällinen palvelu todistivat paikan aivan asialliseksi. Kuulemma omistaja on vain ajatellut palvella asiakkaita hyvin kääntäessään ruokalistat heidän omalle kielelleen. Kyllähän paikan verkkosivuillakin on ihan eri meininki kuin useimmilla ravintoloilla.

IMG_1501
Tarjoilija hieman hämääntyi, kun aloin tilata paahdettua munakoisoa…

Tämänkin suosituksen olisimme tosin voineet jättää hyödyntämättä, sillä aivan nurkalla olisi ollut hinta-laatu-suhteeltaan erinomainen Bistrot Victoires, jonka bongasimme lauantaina, mutta jossa lounastimme vasta sunnuntaina ennen kotimatkalle lähtöä. Brunssi olisi ollut houkutteleva, mutta siihen oli jo liian myöhä, aamupäivän kun seikkailimme ostoksilla Champs-Élyséellä.

IMG_6842-0

IMG_6847-0

IMG_6850-0

IMG_6849-0

Tarte de Poilâne olikin grillattuja leipiä salaattipedillä, nam. Sitä voidaan tehdä kotonakin. Jälkiruuaksi suklaakakkua ja jäätelöä sekä crème brûlée.

***

Matkan yhteenveto:
Pariisin talvikin on ok ja auringonpaisteesta plussaa, mutta kyllä seuraavan matkan kriteerinä on leuto ellei jopa lämmin sää.

Vuokrattu asunto oli kätevä, erittäin hyvällä paikalla, täysin varusteltu ja kiva varsinkin kavereiden kanssa. Kahdenkeskistä aikaa kyllä jäi puuttumaan, varsinkin kun M liittyi seuraamme vasta perjantaiksi.

IMG_6860-1

IMG_6865-1

Sunnuntaita lukuunottamatta mentiin alkuperäisen suunnitelman mukaan. Uskon että etukäteissuunnittelu on tärkeää, muuten olisimme vielä enemmän arponeet, mitäs nyt ja mihinkäs sitten. Jahkaaminen ja neuvottelu (ihan vain itsensäkin kanssa) on kuitenkin vähän rasittavaa, varsinkin kun matkassa on isompi porukka ja mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon.

Retromobile on autonäyttelyksi hieno. Hammam oli vähän jännittävä mutta miellyttävä kokemus. Sopisi minulle sellainen rentoutus vaikka joka toinen perjantai-ilta. Tsekattiin nähtävyyksiä, syötiin hyvin ja juotiin paljon punaviiniä.

IMG_6858-1

IMG_6855-1
Lähileipomossa, siinä toisessa, kuvattiin huulipunamainosta.

Marais on kivaa aluetta, mutta olisiko Saint-Germain-des-Prés sittenkin enemmän meidän tyyliämme? Sellaista vakiintuneempaa, kuten kaverini määritteli. Joka tapauksessa molemmat ovat puoleensavetävämpiä kuin Champs-Élysées ja suuret bulevardit.

Lapsia tuli vähän ikävä. Ja siitä tuli ihan hyvä mieli. Ehkä matkustamme taas koko perheellä seuraavaksi. Ai eikö?

Kauniita autoja ja naisia

IMG_6866
Retromobile: upeita entisöityjä autoja, mielenkiintoista taidetta, käsittämättömiä huutokauppahintoja. Täällähän ne varsinaiset ostoksetkin tehtiin! Uuteen race-tyyliini sopii nahkatakki sekä laukku, jonka M sosialisoi samoin tein. Eikö meillä voi olla yhteinen laukku? Tai ehkä saan ostaa itselleni nyt toisen. Molempi parempi. Hymyö, sydän, sydän.

IMG_6816
Tältä tytöltä kysyin, miten onnistuu autoon istuminen. Ei kuulemma onnistu minihameessa, mutta minä sain itse kokeilla kohtalaisen suuren, uteliaan yleisön edessä. Ihan jees Mercedes. Hinta siinä miljoonan luokkaa.

IMG_6804
Askarteluvinkki pojalle, kun pikkuautoilla ei enää huvita ajaa. Pienen osan kokoelmasta voisi ikuistaa tauluksi.

IMG_6809
Eväillä. Ruokajonot olivat valtavat, mutta mepä olimme napanneet täytetyt patongit ja Oranginat matkaan omasta lähileipomosta.

Aamupäivällä näyttelyssä oli vielä suhteellisen väljää ja viileää, mutta kolmeen mennessä alkoi väenpaljous ahdistaa, joten me tytöt suuntasimme kohti päivän toista ohjelmanumeroa, hammam-kylpyä.

Suosittelen ehdottomasti tätä kylmän talvipäivän pelastajaa. Paikan omistaja Karima suostutteli meidät ottamaan koko perinteisen hoidon ja vielä hieronnan päälle. Aijai teki hyvää ja kaksi tuntia kului kuin siivillä. Karima kertoi, kuinka hänen kotimaassaan Algeriassa koko perhe käy kerran viikossa hammamissa kuin me saunassa. Etelä-Espanjassa kokemani hammam koostui erilämpöisistä altaista, tämän idea oli höyrysauna, erilaiset yrttisaippuat ja öljyt, porekylpy ja koko vartalon kuorinta ja jynssäys. Paikka ja hoito olivat miellyttävät, meidät ohjattiin aina ystävällisesti seuraavaan vaiheeseen ja lopuksi nauttimaan minttuteestä ja leivoksista.

Ai alastiko? Kyllä, melkein. Saimme kylpytakit ja tossut sekä paperiset stringit, joiden tarkoitus oli kai antaa mielikuva pukeutumisesta. Paikka oli tarkoitettu ainostaan naisille, ja pesu ja kuorinta tapahtui lämpimillä kivipöydillä periaatteessa muiden silmien edessä. Käytännössä asiakkaita oli kuitenkin pareittain niin, että aika lailla vuorotellen olimme höyryssä, pestävänä, kylvyssä tai hieronnassa. Amerikkalaiset pitivät uimapuvut päällä.

Hammamin jälkeen kävimme vielä illallisella lähiravintolassa. Vasta siellä huomasimme, että tosiaan oli nälkä. Omenainen ankanrinta ja viini maistuivat – ja sen jälkeen uni.

Turistin normipäivä

Aamu alkaa hitaanlaisesti. Olimme sopineet herätyksestä klo 8, ja juuri silloin Notre Dame de Victoires soittaa kelloja ja autot tööttäävät ja skootterit kiihdyttävät alhaalla kadulla. Suunnittelemme aamutoimia ja patongin hakua. Le petit déjouner (hei juuri opin, että kun tuota eetä painaa pitkään iPadin näppiksellä se tarjoaa vaihtoehdoksi é tai è!) sisältää ihanalta maistuvaa leipää, croissanteja, vuohenjuustoa, parmankinkkua, teetä ja appelsiinimehua.

Suuntaamme ensimmäiseksi hammam O’Kariin tekemään varausta seuraavaksi päiväksi. Se onnistuu lopulta puhelimitse. Sitten metrolla kohti Montmartrea. Seinällä lukee että linja 4 on suljettu, mutta kulkee se kuitenkin (vaikka onkin oikeasti kolmonen, kai).

IMG_1442
Montmartre on viehättävä, Sacre Coeur kaunis sinistä taivasta vasten. Etsimme turhaan Eiffel-tornia sumuisesta horisontista.

IMG_1447
Turistirysä Place su Tertrellä oli rauhallinen tunnelma.

Kävelimme alamäkeä kohti bistroa, jonka poimimme Kauppalehti Option Pariisin parhaat palat -artikkelista. Trendikäs Restaurant Braisenville onkin hyvä, ei voi muuta sanoa. Ruoka on maukasta ja mielenkiintoista. Tarjoilupuolella tosin saimme antaa anteeksi muutamankin fiban, mutta suosittelemme silti: ****.

Täyttävän lounaan jälkeen lähdimme jälleen kierimään alamäkeen, ja uuvutimme itsemme lopullisesti lähes neljän tunnin tavaratalokierroksella Galleries Lafayettella. Ja mitään en edes saanut ostettua.

IMG_1462
Olenkin tallentanut tämän viestin kuvana puhelimeeni, ihan vain muistutukseksi, jos vaikka joutuu johonkin mahdollisuuksien ulottuville…

IMG_1451
Yllättäen löysimme toistaiseksi siisteimmän vintageputiikin Lafayetelta: Culture Vintage, ilmeisesti popup store tammi-helmikuun ajan.

Klo 18 olisi vielä voinut mennä teelle ja leivoksille, mutta sen sijaan päätimme hakea kaupasta ja leipomosta päivällistarpeita, tehdä ruokaa, lepäillä, nauttia viinistä ja juustosta ja kakuista, kerrata päivän kokemuksia ja suunnitella seuraavaa päivää.

Turistin tehopäivä

Pariisi ottaa meidät vastaan tutulla tylyydellä: kun ensin olemme seuranneet oikeaa sortie-reittiä maan alla kilometrikaupalla, portilla lukee, että tämä uloskäynti on suljettu. Pääsemme kuitenkin viimein ulos, ja aurinko paistaa. Moneen kertaan arvottu paksumpi, tuulenpitävä talvitakkivalinta osoittautuu oikeaksi.

IMG_1439

Asunnon ja emännän saamat kehut Airbnb:ssä eivät olleet turhia. Varmasti mahdollisimman toimivaksi remontoitu asunto 1700-luvun suojellussa rakennuksessa Place des Victoriesilla on varsin viehättävä.

Mainio lounaspaikka löytyi ihan asunnon läheltä. Osaamme tilata un verre de vin rouge, harjoittelimmehan tärkeää sanastoa jo lentokentällä Quizletin avulla. Vieressä on leipomo aamiaispatonkia ja croissanteja sekä lähikauppa muita aamiaistarpeita varten. Superbe!

Harmistus langattoman verkon toimimattomuudesta (siis onko täälläkin joku sonera?) vaihtui illan mittaan sattumalta löytämisen iloon: Hei tuossahan on Pierre Hermés! Mukaan iltaherkuteluun lähti valikoima värikkäitä macaroneja. Tässähän se Mariage Frères! Ja Kusmi. Teetä ostimme koko kevään tarpeiksi. Kävelimme Maraissa noin kuuden kilometrin lenkin putiikeissa poiketen. Apuna oli paitsi Helena Petäistön suositukset, asunnosta löytyneet City Walks Paris -kortit, joiden mukaan oli kätevä suunnistaa muutamiin paikkoihin. Bongasimme iltapalaksi myös ”kaupungin parhaat falafelit”.

IMG_1414

IMG_1418

IMG_1411

Illan aikana isäntämme oli saanut wifin toimimaan, joten pääsimme vielä suunnittelemaan seuraavaa päivää. Complet!

IMG_0195
B = asunto Voitonaukiolla, joka kätevästi erottuu ympyränä kartalla.
A = päätepisteenä kauppa, joka oli jo sulkenut ovensa puoli kahdeksalta.

IMG_0198

IMG_0197
Lounaaksi raviolia kaniragun kera ja jälkiruuaksi luumutorttua.

IMG_1401

IMG_1399

IMG_1406

IMG_1407

IMG_1396
Vispiläkauppaa Dehillerinissä, historiallisessa keittiötarvikeliikkeessä. ”Mitä täältä ei löydy, sitä et tarvitse”, etkä varmaan tarvitse vaikka löytyisikin.

IMG_1419
Keskiviikkoisin on ilmaisilta valokuvataiteen museossa. Huomion kuitenkin kiinnitti erityisesti portaikon seinämaalaus tai valokuvatapetti:

IMG_1409