Puutarhapäiväkirja

 

Suunnittelin jo kesää ilman Facebookia, kun kaveri vinkkasi siellä puutarharyhmän. 20 000 viherpeukaloa ja wannabe-puutarhuria esittelee upeita pihojansa, kyselee kukkasista ja pensaista tai päivittelee vajantakaisia rytöläjiä.  Nyt sitten päivittäin ihastelen kymmeniä upeita puutarhakuvia, vaihdan kokemuksia ja opin kaikenlaista kasveista, kasvupaikoista, lannoituksesta, tuholaistorjunnasta jne. Kerään ideoita omaan pihaan kuunliljoista kasvihuoneiden kautta kylpytynnyreihin. Ennen kaikkea ihastelen väriloistoa. Upea puutarha kyllä vaatii pioninsa!

Omassa pihassa keskityn vielä nauttimaan pienestä sinisestä.

IMG_5599

Nurmitädyke saa levitä peittämään kivien reunoja.

IMG_5637

Toinen tontin alkuperäinen metsäkasvi on rohtotädyke, jota sitäkin olen varjellut ja siirrellyt reunustamaan kiviä.

IMG_5644

Eräänä saiteisena iltana istutin talon itänurkalle metsäretkeltä löytämääni ahomansikkaa ja rohtotädykettä maanpeitekasviksi. Kulkuväylälle upotin isompia kiviä poluksi.

 

IMG_5626

Kaivonkannen kiviasetelman kasveina rohtotädyke, mehitähtipallurat sekä kuunliljan alku.

IMG_5642

Ja onhan minulla niittykin, vaikka joutomaaksi luulin. Kuvassa villiorvokki ja lemmikki – vaikka kamera kyllä zoomasi voikukan lehteen. Näiden pienten iloisten löytöjen takia pohdin, miten nurkkaus kannattaisi rakentaa: kaikki pois ja uutta tilalle vai villiä säilyttäen.

 

Sinisenä ja violettina kukkiavat myös nämä perennapenkkini kaunottaret:

IMG_5627

Vuorikaunokki joka on kasvanut jo aika komeaksi siitä kun sain ystävältä muutaman pistokkaan viime kesänä.

IMG_5628

Akileija joka saa minun puolestani kylväytyä vaikka kuinka paljon. Tilaa riittää kyllä. Vaan olisipa kiva saada jostain eri väristen akileijojen siemeniä, ne kun risteyyvät yllättävillä tavoilla.

IMG_5577

Nämä viihtyvät hyvin kannonkolossaan.

IMG_5630

Niinikään ystävältä saatu jalopähkämö, joka vasta suunnittelee kukintaa varjossa.

IMG_5597

Pihan vanha perenna illakko, joka ei järin kaunis ole ainakaan kukinnan jälkeen ja varsinkin kun se esittelee kukkiaan lähinnä naapurille. Tätä olen repinyt pois puistoa rehevöittämästä ja suunnitellut siirtämistä tontin itälaidalle.

IMG_5571

Jättilaukka ilahdutti palloillaan kesäkuun alussa. Syksyllä kauitenkin kaivan sipulit ylös ja sommittelen istutuksen parempaan paikkaan syreenin katveesta.

IMG_5654

Varjossa kasvavat iirikset lupaavat kukintaa vasta heinäkuussa.

Mutta onhan meillä pinkkiäkin!

IMG_5604

Pikku puuksi vartettu jalosireeni otti kukintavuoron kesäkuun puolivälissä.

IMG_5567

Kurtturuusu kukkii tatarin takana piilossa. Ja kukki meillä juhannusruusukin, mutta naapurille hernepensasaidan välissä. Se pitää siirtää paremmalle paikalle. Rosario!

Vihreää:

IMG_5632

Viime syksynä istutettu seppelvarpu on levinnyt jo aika hyvin.

IMG_5652

Äidin pihan kuunliljoista se isoin lohkaisu kasvaa varsin komeasti.

IMG_5547

Yhtenä iltana istutin tammen. Löysin taimia vaahteroiden alta ja siirsin tämän yhden kaksivartisen väljempään tilaan etupihalle. Tuin kepeillä ja merkitsin kävyillä, ettei kukaan vain aja yli. Kun viereisestä kuusesta jossain vaiheessa aika jättää, on tämä toivottavasti kasvanut jo aika isoksi. Toinen tammiyritelmä kasvaa puistossa tuomen alla, mutta pitäisiköhän muut puut ensin kaataa, jotta tammi jaksaisi kasvaa?

IMG_5545

Myös mies ja naapurinmies ovat harrastaneet istutuksia. Tämä haalealehtinen, mutta kukkiva siperianherne on maahan tökätty, leikattu pensaan latva. Niin vain oli lähtenyt juurtumaan. Ehkä ajankohta oli otollinen?

Ja sitten vielä uutisia kasvimaalta ja sadonkorjuusta.

IMG_5598

Tässä maa-artisokan varret. Taustalla porkkanoita, joita olen jonkin verran joutessani harventanut. Ihme kyllä jos siellä jotain kasvaa, sillä syksyllä avaralta vaikuttanut pläntti on nyt hyvin tiukasti vadelman ympäröimää, ja keskipäivän aurinkokin jää naapurin katon taakse piiloon.

IMG_5596

Kesäkurpitsa. Sille olen antanut erityisen paljon vettä ja nokkoslientä ravinteeksi. Tämä yksilö kasvattaa lehtiä, toinen paljon pienempi ja kelmeämpi näyttäisi tekevän kukkia. 

IMG_5561

Salaattia tulee kunhan kesä kerkiää…

IMG_5557

Sen sijaan pinaatista on saatu hyvin satoa. Sen ja tillin lisäksi ei juuri ole kasvua tapahtunut. Joku käy napsimassa herneenversot juurineen, mutta ei syö niitä. Kukkakaali kasvaa, mutta en tiedä onko tahti normaalia hitaampi, kun on ollut ennenkuulumattoman kylmää. Juhannusviikolla piti kaikki peitellä harson alle lämpimään. Tomaatin taimet ovat 10-15-senttisiä, joten niistä tuskin mitään satoa tulee ennen syyskylmiä. Kunhan kasvattelen…

IMG_5572

Raparperin sato on vielä kovin laiha, mutta kyllä siitä pari piirakkaa on saanut tehtyä. Tosin tein aloittelevan kotitarvetarhurin virheen: katkoin varret jääkaappiin odottamaan leivontainspiraatiota, vaikka puskassahan ne olisivat paremmin säilyneet ja kasvaneetkin vielä.

IMG_5591

Ja arvatkaapa mitä! Viime syksynä istutettu Vuokko tekee omenoita jo tänä kesänä, kaksi per nassu. Kolme vuotta olin varautunut odottamaan. Myös Heta kukki kauniisti, mutta syyshedelmiä tullee vasta ensi- tai seuraavana vuonna. Eilen vielä taivuttelin narun ja kivien avulla puiden oksia vaakatasoon, jotta ne kasvaisivat mahdollisimman satoisiksi. 

Loppuksi lainaus Tuulia Ahon ihanasta kirjasta Puutarhan aika:

Heinäkuussa jokaisen uutteran puutrahurin tulisi muistaa myös tärkein: rentoutuminen. Onhan jonkun meistä otettava tehtäväkseen lojua riippumatossa ja vahtia, kuinka omenanraakileet pullistuvat ja alkavat punastua.

Puutarhaharrastusta: nokkosletut ja perennavaihtarit

Aamulla kun lapset katsoivat Pikku kakkosta, hipsin ulos noukkimaan nokkosia lounaslettuihin. Käki kukkui. Sitä ei usein täällä puoliurbaanissa taajamassa kuulekaan.

IMG_5474

Ainekset keräsin enimmäkseen naapurin puolelta.

IMG_5475

Vähän vuohenputkea joukkoon, kun se kuulemma tekee letuista huippumaukkaita.

IMG_5487

Huuhdottuja nokkosia kiehautetaan pari minuuttia.

IMG_5491

Sitten taikinan tekoon: 4 munaa, 8 dl maitoa, 3 dl vehnäjauhoja, vähän öljyä, suolaa ja sokeria sekä vihreää.

IMG_5492

Jäähtyneet nokkoset puristelin kuivaksi ja silppusin saksilla.

IMG_5494

Sitten haettiin vielä yrttimaalta minttua, sitruunamelissaa ja ruohosipulia mausteeksi.

IMG_5493

IMG_5503

Pikku lettupannu olisi kätevä, mutta kyllä nätä näinkin paistoi, voissa tietenkin.

IMG_5505

Nam, minä tykkäsin. Lapsetkin söivät eivätkä pahaksi haukkuneet – paitsi niitä kohtia, joissa oli vuohenputkea. Ja siinä olivat aivan oikeassa. Minttu ja sitruunamelissa sen sijaan maistuivat kivoina yllätyksinä.

IMG_5517

Nokkosten keitinveden, ”mustan voimaveden”, tarjoilimme kesäkurpitsan taimille.

Lettukestien jälkeen teimme retken Ahlmanin ammattiopistolle, jonne Martat olivat järjestäneet perinneperennapäivän ja vohvelikahvilan.

IMG_5509

Kohta avattava perinnepiha näytti keskeneräisenäkin upealta. Tänne täytyy tulla uudestaan keskikesällä ja syksylläkin.

IMG_5513

Martat järjestivät myös taimien vaihtotorin. Vähän empien tarjosin tällaista:

IMG_5518

…mutta heti joku oli tatarit napannut mukaansa. Tilalle sain jonkun toisen roskia eli maahumalaa. Onnistunut vaihtokauppa!

IMG_5519