Puutarhapäiväkirja

Pitkästä aikaa! Olemattoman talven jälkeen puutarha on näyttänyt heräilevät hitaasti, mutta nyt on vauhti kiihtynyt!

20140420-084820.jpg

Varjoyrtti sinnitteli vihreänä koko talven.

20140420-084516.jpg

Ensimmäiset piipot pilkistivät maaliskuun lopulla.

20140420-084620.jpg

Sulamisvedet paljastivat sopivan vesiaiheen paikan: pikkulammikko, suihkulähde, kostean maan kukkia…

20140419-215814.jpg

Kirpaiseehan se saksia elinvoimaisia vadelmanvarsia, mutta nyt on taas vähän helppokulkuisempi ja toivottavasti myös satoisampi viljelmä.

20140420-084454.jpg

Tämä kisu syö kotilot – kun vaan joku jaksaa poimia. Kotiloinen määrä vähenee sitä mukaa, kun ryteiköt tontilta häviävät. Myös Ferramolia aion kokeilla pitämään kotilot loitolla mansikoista ja raparperista.

20140419-215711.jpg

Ensimmäiset kukkijat varjon puolella huhtikuun puolivälissä. Krookuksia ja scilloja odottelemme putkahtavaksi vähän joka puolelta, ihania yllätyksiä!

20140419-215649.jpg

Tämä vasta yllätys olikin! Oksanhankaan istutetut akileijat ovat jo virkeinä aloittamaan uuden kasvun. Kärhöä tuskin ilmaantuu seuraksi…

20140419-215743.jpg

Raparperi pilkistää.

20140419-143148.jpg

Tämä ei ole oravan jemma tai joulukuusi-istutus vaan ammusvarasto multakasassa.

20140419-215756.jpg

Syreenit vihertävät ensimmäisinä.

Joskus maaliskuulla innostuin marketissa siemenostoksille. Vihdoin sain aikaiseksi myös kylvää ne.

20140420-084301.jpg

Sitsuunamelissaa, basilikaa, sitruunaruohoa, tomaattia, kesäkurpitsaa, laventelia. Muut pääsevät suoraan ulkomultaan toukokuussa.

20140420-084250.jpg

Aloitimme kuitenkin pääsiäisohrasta.

20140420-084239.jpg

Pikkuapulaiset täyttivät taimipotteja (jotka kyllä ensi kerralla teemme itse!), ripottelivat siemeniä ja kastelivat kylvöksiä.

20140420-084213.jpg

Kiitos, kiitos! Äiti jatkaa tästä joskus myöhemmin illalla ja te menette nyt pesulle!

20140420-084202.jpg

Taimet sopivat isolle tarjottimelle. Siinä niille on hyvä suihkutella kosteaa pienilmastoa. Sitruunamelissaa ja basilikaa kylvin myös ruukkuihin valmiiksi. Taimien nimikointitavan keksi I, joka oli tarhassa kylvänyt yrttejä pääsiäisruohoksi. Toki lehdessä näkemäni tikku+pyykkipoika-ratkaisu on tyylikkäämpi, mutta kun kaapista sattui löytymään muoviaterimia, niin tällä kertaa näin.

20140420-111942.jpg

Tomaatti oli ihan ensimmäinen itäjä.

20140420-112010.jpg

Kukkuu, mitä kuuluu basilikantaimille?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ruuhkassa

jos twiittaan en ehdi faceen
jos oon facessa en ehdi lukemaan
jos luen kirjaa en ehdi lukea lehteä
jos luen lehteä en ehdi huolehtia lapsen läksyistä
jos huolehdin läksyistä en ehdi bloggailla
jos kirjoitan blogia en ehdi kokkailla
jos teen ruokaa en ehdi ulos hakemaan lasten kanssa pajunkissoja
jos menen hakemaan pajunkissoja en ehdi vierailulle mummulaan
jos menen mummulle en ehdi juoksemaan
jos menen juoksemaan en ehdi haravoimaan pihaa
jos haravoin en ehdi puutarhamessuille
jos menen messuille en ehdi siivota
jos siivoan en ehdi vanhempainyhdistyksen kokoukseen
jos menen kokoukseen en ehdi tanssitunnille
jos menen tanssiin en ehdi katsoa telkkaria
jos katson telkkaria en ehdi nukkua
jos nukun en ehdi murehtia. loppu.

Kuntovuosi 2014: mainio startti

Se alkoi jo joulukuun puolella lankutushaasteesta, johon tartuin Facebookissa. Ensimmäinen puoli minuuttia oli helppo, ja koska kestävyys kasvoi ajan myötä, todellakin pääsin tavoitteeseen: plank as long as you can! Tammikuun lopussa pidin vartalon paketissa 5 min ja 20 sec. Tekemistä auttoi yhteinen haaste miehen kanssa, eli vuorotellen näytimme mallia laiskurille. Turhan myöhään urheilut yleensä alkoivat, siinä yhdentoista aikaan illalla muistimme, että ainiin, lankutukset.

Tämä laji ei ole sellainen, että samalla voisi vaikka lukea akkainlehteä tai katsoa telkkaria. Kerran mies yritti jutella, mutta minä en pystynyt edes kuuntelemaan. Keskityin hengitykseen ja laskin. 15 kertaa sisään ja ulos tekee minuutin.

Lankutus 0li mainio startti, sillä se auttaa paljon seuraavissa haasteissa.

Työterveyden selkäryhmässä aloin kuitenkin epäillä, olisiko lankutuksella joku yhteys kipeytyneeseen yläselkään, että syynä ei ehkä olekaan tottumaton hiirikäsi, epäergonomiset työasennot tai littaantunut tyyny. Fysioterapeutti totesi, että kyllä sitä hyvinkin voi herätä yöllä kovaan niskakipuun, jos on illalla lankuttanut neljä minuuttia yläselän lihaksia kuolioon. Nyt myös asiantuntjat ovat ennättäneet varoittamaan ihmisiä netin kuntoiluhaasteista.

Lupasin siis lankuttaa jatkossa kohtuudella.  Tarkoitushan on, että saavutetut tavoitteet pidetään mukana jokailtaisessa…viikottaisessa kunto-ohjelmassa, vaikka ei tietenkään maksimimäärässä. Parin minuutin lankutus on hyvä ja helppo lämmittely: käydään vain matolle ja ollaan, hikeä alkaa pukata minuutin kohdalla ja samalla tulee innostuttua seuraavaankin suoritukseen.

Helmikuun haaste oli punnerrukset. Lähtötasoksi oletin nolla oikeaa, parikymmentä ”naisten”. Mutta lankkua on helpompi punnertaa kuin taikinaa, joten tammikuun harjoittelun seurauksena pääsin aloittamaan viidellä. Silmäleikkauksen takia pidin urheilussa taukoa noin puolistoista viikkoa (jossa oli kyllä useita tarpeettomiakin päiviä), joten punnerrushaaste jatkui maaliskuulla. Tavoitteeksi otin tason 4 ”hyvä” eli 35-40-vuotiaan pitää pystyä tekemään 23-26 punnerrusta minuutissa. Sanoo kuka? ”Tulostaulukko perustuu puolustusvoimien kuntoluokitukseen siviileille.” No, tällä hetkellä taso on tyydyttävä 3, eli 20 punnerrusta minuutissa. 3×10 suoritukset onnistuvat myös. Joinain päivinä olen tehnyt nopeammassa tahdissa enemmemmän kevytpunnerruksia sohvanreunaa vasten, niin tulee tavoiteltu liikerata tutuksi.

Tuumin myös,  jospa vaihtaisin tavoitteen 100punnerrusta-ohjelman mukaiseksi, mutta koska niska näyttää kipeytyvän myös punnerruksista, en ole vielä ryhtynyt moiseen urheiluun. Taitaa olla tekniikassa vikaa. Jos saan sen korjattua, niin mikäpä ettei – vaikka voi myös kysyä: miksi ihmeessä?

Maaliskuun haaste tunki taas Facebookista: kyykkyyn! Ihmiset osallistuvat kahteenkin eri kyykkyhaasteeseen. Toinen – 250 kertaa kyykkyyn ja ylös – kehittää vartalon lihaksia, tasapainoa jne. ja toinen – puoli tuntia kyykyssä – lantion ja selkärangan liikkuvuutta, ruuansulatusta jne. kaikkea hyvää luonnollisesti.

Puolustusvoimat ehdottaa taas vähintään 40 kyykkyä. Onnistuu. Sen sijaan paljain jaloin kyykkiminen tuntuu jo puolessa minuutissa aika hurjalta niin nilkoissa, lantiossa, rangassa kuin niskassakin. Jälkimmäinen ei ole niinkään urheilua, vaan tavoitteena on löytää ihmiselle luontainen lepotila.  Päätin siis ottaa nämä kyykyttelyt välipalaksi työpäiviin. Olen jo tottunut seisomaan työpöydän äärellä, joten eiköhän tässä luontevasti kyykkisisin välillä.

Ja ilmoittauduin minä mukaan myös johonkin vatsalihashaasteeseen (30-day ABchallege ja muitakin mm. täällä), mutta harkitsen vielä ohjelman yrittämistä. Toki iltajumppaan kuuluu vatsalihastreeniä, mutta 125 istumaannousua, miksi ihmeessä? Ja juuri tällaisesta yksipuolisesta liikunnasta ne YLEn haastattelemat asiantuntijatkin varoittavat. Seuraava tasapainottava haasteviillitys taitaa olla kuntopiiri.

Sen sijaan huhtikuulle keksin itselleni ihan oikean haasteen: leukojen vetäminen! Ainakin yhden aion saada. Koulun pihan telineellä. Lähtötaso on siis nolla – vai onko sittenkään? Sillä lankkua (vs. säkkiä) on kevyt vetää, kun on ensin punnertanut taikinakäsistä habaa. Sitä paitsi mies epäili, että on minulla ainakin vasemmassa kädessä hauista, kun aika usein siinä keikkuu tuo yksi 12 kg:n säkki. Ohimennen olen vähän jo kokeillutkin siellä telineellä, hakenut tuntumaa puolikkailla vedoilla. Jostain crossfit- tms. jutusta luin, että jo puolen minuutin roikkuminen tangossa on aikamoista treeniä. No näin on.

Kevään viimeinen on juoksuhaaste. Treeniohjelmaa en vielä ole etsinyt, mutta tavoitteen löin lukkoon: ilmoittauduin firman joukkueessa Pyynikkijuoksuun huhtikuun lopussa ja Likkojen lenkille toukokuussa. Molemmissa matka on 10 km. Hyvä etten samoin tein valinnut puolimaratonia! Ensimmäiset 1-4 km:n kokeilulenkit ovat kyllä sujuneet reippaasti. Tahtia antaa ihan paras rytmimusa, jonka riimeissäkin on juoksijalle sanomaa:

years rolling, you try to keep me on a hold
but you cant control the time flows
no matter what you do
the new becomes old
my bodys only on a rental
no matter what you been told
the day will come
you cant run
so better make peace with the fact
and just get your shit done
its like that…

 

Kohentuneen kunnon ja onnistumisen ilon lisäksi hauskinta tässä kuntoilussa on ollut vaikutus perheen yhteiseen tekemiseen. Jos muistamme urheilun jo aikaisemmin illalla, lapset ryntäävät mukaan, kun äiti tai isä käy lankuttamaan tai punnertamaan. S tykkää ryömiä alle, ja R voi oikeasti harjoitella liikkeitä myös. I pörrää ympärillä ja tanssii. Tänään iltapalapöydässä R kyselikin, koska me taas jumpataan. Lupasin että huomenna.

PS. Oho, uusi kategoria blogissa!