Elämää sanoiksi, eikun työtä

Merete Mazzarella kirjoittaa teoksessaan Elämä sanoiksi: Kirjoittaminen ei ole vain sen kirjoittamista, minkä jo tietää, se on myös uuden ajattelemista.

Yhtäkkiä huomaan ajatuksen liittyvän työssäni esiin tulleeseen ongelmaan. Lukiolaisille on annettu kannettavat tietokoneet opiskelun ajaksi. Ne eivät kuitenkaan, positiivisista odotuksista huolimatta, ole lisänneet erilaisista lähtökohdista tulevien opiskelijoiden tasa-arvoa, vaan pikemminkin suurentaneet sitä kuilua, joka on motivoituneiden, hyvien opiskelijoiden ja vähemmän opiskelusta kiinnostuneiden, aika lailla opiskelutaidottominen nuorten välillä. Ensimmäiset hyötyvät tietokoneista, toiset jäävät entistä pahemmin jälkeen, kun opettaja ei kirjoituta muistiinpanoja käsin, ja tekniikka, media ja some houkuttavat ja häiritsevät keskittymistä.

Opettajien kanssa keskustellessani opin, että kirjoittaminen ei ole kaikille luonteva tapa oppia, varsinkaan näille huonosti suomea taitaville, joskus heikosti motivoituneille maahanmuuttajataustaisille lukiolaisille. He tarvitsevat opettajan, joka osaa kertoa tarinoita. Ehkä he tarvitsevat iPadeja, joilla voi tehdä esitelmän sarjakuvan tai videon muodossa. Ylioppilas_kirjoituksissa_ kuitenkin mitataan taitoa esittää paitsi tietonsa myös ajattelutaitonsa kirjoittamalla. Miten niissä pärjäävät ihmiset, jotka puhuvat tarinoita? Tai twiittaavat muutamalla sanalla.  Piirtävät kuvan. Tiivistäminen on vaikeaa myös.

Minä olen kirjoittaja kirjoittamalla ajatteleva ja oppiva. Tätä tajunnanvirtaa kirjoittaessani juuri kehittelen, muokkaan ajatusta. Se lopulta kiteytyy joksikin tai sitten ei. Edellä näkyy prosessia, jotakuinkin ilman muokkausta, paitsi ensimmäisessä kappaleessa, joka perustuu aimmmin pureskeltuun aiempaan pohdintaan työpäivien aikana. Onko tässä joku idea? Luen tekstiä, en saa enää ajatuksesta kiinni. Lopetan tähän. Tai voisinhan jatkaakin ja muokata tekstiä kunnes saan synnytettyä argumentin. Sitten siirrän tämän koko jorinan sen hankeraporttiin ja unohdan päätän unohtaa että olen yöllä, viskilasillisen(!) virkistämänä pohtinut työasioita ja totean sitä paitsi aamulla, ettei tämä ole käyttökelpoista paitsi blogitekstiharjoitukseksi ja jos sitten vaikka julkaisisin samoin tein. Mitäs siihen sanotte?

Tämä ei ollut elämää sanoksi vaan työtä sanoiksi. Ehdin juuri työkavereille valittaa, ettei minulla ole jakaa sisältöä someen, väkisin yritän keksiä jotain nokkelaa tahi tärkeää. Mutta neuvoivat ideoivat palastelemaan raportin ja twiittaamaan sen ulos. Senpä vielä teenkin.

Eikä minun tarvinnut LUKEA kuin yksi sivu puolikas kappale muutama sivu jostain Mazzarellan kirjan keskivaiheilta, niin sain näin hienon inspiraation.

Kas, Mazzarella sanoo myös: Juuri mikään ei ole kunniakkaampaa kuin herättää antoisia mielleyhtymiä.

Vaan on tämä teksti sittenkin ”elämää sanoiksi”, sillä juuri noilla sivulla Mazzarella kertoo myös tavoista kirjoittaa työstä. Esimerkki: kirjoittajakurssilainen keksi kuvata omia työpäiviään poimimalla ensimmäisen lauseen sähköpostiviesteistään kolmen päivän ajalta. Minun on pakko kokeilla samaa. Heti huomenna töissä, ei sentään nyt. Paitsi privaattipostista. Ja se näyttää tältä, kolmen viikon(!) ajalta:

  • Jotain siellä varastossa (?) pitäisi lahjoituksena olla.
  • En minä hoputa, mutta koskas olittekaan tulossa takaisin? 🙂
  • tuleehan teille nämä? Mahdollisesti tiedotettavaa ym.
  • OK, kiitos!
  • Isäni mielellään tulisi lapsenlasten kanssa konserttiinne, mutta ei nyt pääse matkan takia.
  • tää meni nyt vähän erikoisesti, ei siellä ollut mahdollisuutta ilmoittaa että pj vaihtuu
  • Operaatio perjantaina meni hyvin.
  • ei nyt yhteydet natsaa, mutta tällaista siellä oli:
  • jos ei jo tullut sulle
  • Joo, niin sen on täytynyt mennä.
  • Joo, kiitti kysy missä vika ja paljonko niitä sitten pitäisi maksella…
  • Varmasti onnistuu.
  • Joo, tottakai!
  • ööö, ei aavistustakaan.
  • Kiitti!
  • Okei, katson jos jossain vois vaihtaa tietoja
  • Toinen Tomppeli vastaa: anteeksi!!
  • Hei, sain kyllä ja lähetin edelleen
  • Moi, voitko pliis hoitaa mun puolesta tän (jos ei ole jo myöhäistä)? 🙂
  • Moi, aiheuttaa ehkä toimenpiteitä?
  • Tänään on ollut rauhallinen aamu.

Jospa sitten seuraavaksi lukisin koko kirjan ja … no niin, yömyssyn vaikutus alkaa lakata… ja reflektoin sitten lisää. Oho, uusi tagi blogiin: ajattelu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s