Vuoristorataa paluumatkalla

Nyt ei etene matka yhtään! Pakkaaminen ja uimimen kestivät sen verran kauan, että lähdimme noin kolme tuntia suunniteltua myöhemmin Bowling Greenistä. Ei todellakaan oltu tien päällä klo 6 niin kuin ensimmäisenä aamuna. Pidimme reilun tunnin jaloittelu- ja evästauon Maker’s Markin tislaamolla. Lisäksi menetimme lainassa olleen tunnin palatessamme itäiselle aikavyöhykkeelle. Kuuden aikaan illalla meillä olisi siis vielä 3/4 matkaa jäljellä.

Riippuen matkustajien kestävyydestä täytyy vähän muuttaa yöpymissuunnitelmia eli jättää enemmän tietä torstaille ja luopua joistain Washingtonin-suunnitelmista. Nyt I nukkuu ja S pysyy juuri ja juuri tyytyväisenä naksuilla ja saadessaan leikkiä kaikenlaisella tavaralla mitä satun hänelle löytämään. R seuraa vastaantulevaa liikennettä. Eilen hän väitti nähneensä porovaroitusneliön. Ei uskottu ennen kuin nähtiin seuraava ja peurakin tienpientareella.

Luolaretki tiistaina oli kiva. Venematka maanalaisella joella oli jännittävä, ja oppaallamme oli hauskat jutut. I halusi vielä illalla uudestaan kuulla hurjat tarinat Jesse Jamesista ja ihmisiä syövästä syvästä aukosta. Olipa luolan suulla 1940-50-luvuilla suosittu yökerhokin, äänentoisto ja ilmastointi kun olivat luonnostaan erinomaiset.

IMG_3176

20130621-232552.jpg

Country roads, take me home
To the place I belong
West Virginia, Mountain Momma,
Take me home, country roads…

…Mutta nyt ollaan taas matkalla kohti Washingtonia (DC, kolmen muun ohi olemmekin jo ajaneet). Nukkumaan pääsimme klo 23 aikaan, eli yli 500 kilometrin pääsimme eilenkin.

20130621-231946.jpg

Moottoritiekin mutkittelee, nousee ja laskee vuorten rinteitä. Sillat jokien yli vähän tasoittavat ajoa, mutta väliin tulee taas monen mailin jyrkkiä ylä- ja alamäkiä.

Nyt onkin aika julistaa levyraadin tulokset matkamme soundtrackista! Ykköseksi nousi Chuck Berryn esittämä Get Your Kicks on Route 66, vaikka olemmekin ajaneet ihan muita teitä, lähimpänä Route 64 ja Interstate 64 ja 65 sekä myöhemmin tänään myös 66.

Toiseksi eniten ääniä sai neljä kappaletta, josta uusintaäänestyksessä palkintosijoille kirivät Hakuna Matata Leijonakuningas-elokuvasta ja Robinin Frontside Ollie.

Muut pisteitä keränneet olivat Munamiehen Pomppufiilis, Robinin Puuttuva Palanen, James Bondin tunnussävel (joka myös sopi hyvin mutkateille), The Irrationalsin Years Rolling sekä The Eaglesien Waiting in the Weeds (linkki jonkinsortin cover-versioon, tämä bändi on tarkka siitä että ensin ostetaan sitten kuunnellaan).

Nyt olisi tarvetta viihdykkeelle, joita ei vielä ole tarvittu. Äänikirjat, tarravihot ynnä muut ovat kuitenkin hyvin pakattuina matkalaukussa. Onneksi löytyi pikku palapelit, jotka saatiin eilen lastenaterioiden kylkiäisenä. Jaa mutta juuri tippui yksi palikka lattialle oven viereen…

2 kommenttia artikkelissa “Vuoristorataa paluumatkalla

  1. Paluuviite: Turhat ja tarpeelliset: pakattiin perhelomalle | Tuulista

  2. Paluuviite: Edit matkakertomus | Tuulista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s