Lapsiperheen matkakäsikirja

Lomamatkamme alkuun on kohta enää pari viikkoa, joten on korkea aika perehtyä kunnolla Inari Fernándezin ja Inna-Pirjetta Lahden Lapsiperheen matkakäsikirjaan. Kirja-arvostelu tulee tässä: kerrassaan mainio, monipuolinen ja hyödyllinen teos. Perheiden kertomukset ja vinkit valavat uskoa siihen, että mihin vain voi matkustaa lasten kanssa, kun sen tekee oikealla asenteella ja hyvin valmistautuen. Melkein jo voisimme ryhtyä suunnittelemaan Tyynenmerenpurjehdusta mekin.

Lapsiperhematkustamisen aakkosiin on kätevästi koottu asioita, joita pitää ottaa huomioon matkaa suunnitellessa. Erinomaisia vinkkejä road tripillemme löytyy myös monista kirjan matkakertomuksista. Kokoan tähän oman muistilistan.

A niin kuin Allergia – ei onneksi koske meitä. Mutta seuraavana onkin sitten Asenne: Lasten kanssa matkustaminen on erilaista kuin ilman heitä, mutta todennäköisesti myös paljon palkitsevanpaa. Tarvitaan vain realistiset ennakko-odotukset ja suunnitelmallisuutta niin leppoisa perheloma on totta.

Pariisissa bébé ei ollut hidaste saati este, vaan hänen seurassaan pääsimme sutjakasti jonojen ohi ja saimme muutenkin joka paikassa erinomaista palvelua. Kunhan huolehdimme riittävästä unesta myös aikuisilla (voisikin aloittaa kunnon nukkumisen jo nyt!) sekä säännöllisestä tankkauksesta, uskon että jaksamme venyttää pinnaa, vaikka joku lapsista äityisi koettelemaan hermoja ihan kunnolla. Lasten ehdoilla matkustaminen ei tarkoita, että tehdään sitä mitä lasten tekee mieli. Se tarkoittaa, että päiväunet nukutaan, vaikka olisi kiva melskata koko päivä vesipuistossa. Sitä voi luulla, että kyllä ne yhden iltapäivän jaksavat ilman päikkäreitä, mutta eivät ne jaksa, kotonakaan.

Automatkailu. Ensisijaisen tärkeää on valmistautuminen, kuten lapsia kiinnostavien taukopaikkojen kartoittaminen etukäteen ja hyvät eväät, esim. omenan, porkkanan ja kurkun palat, rusinat ja keksit.

Viihdykkeeksi aiomme koota lasten oman lempimusa-cd:n, pakata mukaan myös äänikirjoja ja iPadiinkin on teline hankittuna. Oletan, että elokuvan katselu ei aiheuta pahoinvointia, niin kuin silloin kun laite on sylissä ja katse alaspäin. Kartasta seuraamme matkan kulkua.

Mauritius 252

Mauritiuksen pikku saarella oli helppo suunnistaa, ja nelivuotiaskin oli erittäin kiinnostunut kartasta.

Pelejä ja leikkejä mietimme myös etukäteen. Tekeillä on matkabingo, johon jokainen on saanut keksiä jotain bongattavaa kuten pilvenpiirtäjä, donitsi, poni, Corvette C7, tunneli, hiekkaiset varpaat ja dalmatialainen. R:n autokestävyys on erinomainen. Hän jaksaa laskea vastaantulevia rekkoja tai punaisia autoja loputtomiin. I toivottavasti jaksaa musiikin, tarrakirjojen ja eväiden voimalla, S todennäköisesti nukuu tai huutaa. Hänelle sopiva viihdyke voi olla vaikka puolitäysi vesipullo.

Aikatauluun täytyy varata riittävä määrä taukoja, mieluummin useita lyhyitä kuin yksi pitkä tauko. Ja mikäs siinä on pysähtyessä vähän juoksentelemaan, toisin kuin talvisella Oulun-matkalla, kun halutaan vain äkkiä perille. Tällä retkellä olemme perillä koko ajan.

Koitan vielä ehtiä googlaamaan reittiä. Matkailijat ja lokaalit Tripadvisorissa ja Fodorsissa kertovat, missä kannattaa poiketa ja mitä teitä kannattaa välttää.

Yritämme saada molemmille tytöille omat turvaistuimet mukaan. I:n Kiddy Comfort -istuin on niin hyvä, varsinkin nukkuessa kun pää ei pääse retkahtamaan sivulle. Täytyy vain varmistaa, sopiiko istuin lentokoneen penkille ja riittääkö meillä kädet kantaa kaikkea kamaa…

Budjetti. Lapsille voisi antaa omat dollarit, joilla saa ostaa tuliaisia tai jäätelöä.

Dokumentointi. Sitähän tässä tehdään jo ennakkoon. Matkablogi säilyttää mukavat muistot  ja on myös turvallisuustekijä. Huom. ”kuka tahansa” -lukijalle: kotimme ei ole matkan aikana tyhjillään. Lapset saavat ottaa kuvia omalla kamerallaan ja osallistua muutenkin matkan raportointiin. ”Esimerkiksi ravintolapöydässä saa ostettua runsaasi lisäaikaa, jos pistää lapset kuvaamaan vaikka kaikki erilaiset kukat, joita ravintolan puutarhasta löytyy.”

Eksyminen, joka vanhemman painajainen. 1) Sovitaan aina kuka vastaa kenestäkin. 2) Opetellaan etukäteen ja kerrataan jatkuvasti mitä tehdään, jos eksyy: pitää pysyä paikoillaan ja apua voi pyytää äidin näköiseltä tädiltä. Vanhempien nimet ja puhelinnumerot laitetaan lapsille taskuun. Nimeä ei kuitenkaan saa laittaa näkyville, sillä silläkin lailla lapsia on houkuteltu vaaraan. Puetaan värikkäät vaatteet kaikille. Otetaan lasten valokuvat mukaan myös paperilla.

Fiktio. Matkakohteeseen liittyviä tarinoita kannattaa etsiä ja kertoa jo ennen matkaa. Kirjassa ehdotetaan myös leikekirjan kokoamista ennen matkaa. Siihen voi koota kuvia nähtävyyksistä, ruuista ja eläimistä. Paikan päällä voi sitten bongata kirjasta tutut kohteet livenä. ”Ja mikä parasta: loman odotus sujuu nopeasti, kun saa jakaa jännityksen vanhempien kanssa yhdesäs puuhailemalla.” No, tehdään jos ehditään.

Hygienia. Tämä on yksi yhdessä opeteltavista muistisäännöistä. Mitä tehdään aina kun näkyy vesihana? Pestään kädet!

Kielikylpy. Vieraskieliset sanat tarttuvat koululaiseen ja leikki-ikäiseen lähes itsestään, hauskaa!

IMG_3955

Tukholmassa ihan paras ajanviettopaikka lasten kanssa on Kulturhusetin kirjasto Rum för barn.

Känkkäränkkä. Jo ennen matkaa sovimme, paitsi aikuisten kesken, myös lasten kanssa, miten kiukkukohtaukset selätetään. Tässäkin ennakointi on paras keino. Nälkäkiukku estetään hyvillä eväillä, uupumus antamalla aikaa vapaaseen leikkiin. Olen huomannut, että molemmat lapset vetäytyvät aina jossain vaiheessa päivää omiin leikkeihinsä ja tällaista omaa leikkiaikaa tarvitaan matkapäivinäkin.

IMG_2147

Tarvitaan vain hiekkaa niin autoleikki voi jatkua koko päivän. Tämä mäkikisa oli Floridassa Key Colony Beachilla.

Pakkaaminen. Mieluummin isoja pehmeitä kasseja kuin matkalaukkuja, reppuja kuin käsilaukkuja. Kirjassa ehdotettu perheen pakkauslista on varsin kattava.

Käsimatkatavaroihin pitää muistaa pakata: vaippoja, vauvan makuupussi, vaippaliinoja, muovipussi, vaihtovaatekerrat lapsille, rittävästi eväitä, unikaverit, lämpimät sukat kaikille ja varmaan paljon muutakin. Lapset saavat kantaa lelunsa ja kirjansa omissa repuissa. Olemme jo hankkineet muutamia lähikaupan lelukulman minikirjoja, jotka I jaksaa kantaa. Rantalelujakin suositellaan mukaan otettavaksi, ehkä joku ämpäri ja lapiot kannattaa ottaa.

Pelisäännöt. Ennen matkaa pidämme matkakokouksen ja laadimme yhteiset säännöt, joita kerrataan tietovisassa: Mitä ei saanut tehdä lentokoneessa? Juosta! Potkia edessä istuvan penkkiä! Kokouspullana on tietenkin pågeneita: lapset jo odottavat että jokainen saa OMAN pussin evääksi lentomatkalle.

Ruokailu. Päivän kohokohta tai painajainen. Jotain muuta kuin vain hampurilaisia? Sen olemme oppineet aikaisemmilta matkoilta, että lapsille ei juuri kannata ostaa omia annoksia, ainakaan Amerikassa! Aamut alkakoon elovenalla tai dinerissa pannukakuilla. Ja sitten tietenkin voimme ostaa supermarketista bbq-eväät ja pistää levähdyspaikan grillin kuumaksi.

IMG_5401

Sormiruokaa Singaporessa.

2 kommenttia artikkelissa “Lapsiperheen matkakäsikirja

  1. Paluuviite: Lähtövalmisteluja | Tuulista

  2. Paluuviite: Edit matkakertomus | Tuulista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s