Yhteiskunnallista asiaa

Joskus sitä kaipaa keskustelua. Kotona älylliset haasteet jäävät usein ekaluokkalaisen matikantehtävien tarkistamiseen (ei ole päässälasku helppoa!) ja vastausten keksimiseen kolmivuotiaan kysymyksiin. Vaikein on ollut ”joko nyt on huomenna?”
– Ei, tänään on tänään.
– Eikö se huominen tule koskaan? Huokaus.

Yhteiskunta on jossain tuolla ulkona. Meillä täällä sisällä on kaikki hyvin ja turvallista. Ei ole tarpeen ottaa kantaa. Some olisi täynnä mahdollisuuksia keskusteluun. Luen mielenkiinnolla lehtiartikkeleiden ja kolumnien synnyttämää keskustelua, mutta että vaivautuisin muodostamaan oman mielipiteen ja kirjoittamaan sen julki? En ole väittelyn ystävä, ja oman näkemyksen puolustaminen on rasittavaa. Kirjoitetussa keskustelussa on niin paljon vaikeampi hakea yhteistä säveltä ja konsensusta: toisaalta-toisaalta-pohdiskelu näyttää ihan turhalta, suorastaan vastuunpakoilulta. Kumpaa mieltä olet, hä? Niinpä tyydyn tykkäämään muiden argumenteista.

Siitähän miehenkin kanssa tulee riitaa: lupaavasti alkanut keskustelu johtaa melkein aina siihen että keskustellaan keskustelusta. Toinen haluaa debattia ja pitävää, perusteltua argumentointia, toinen haluaa rakentaa yhteistä näkemystä kaikkene kulmineen – eikä haittaa vaikka keskustelu polveilee johonkin ihan muuhun aiheeseen, sellaiseen, josta voidaan olla yhtä mieltä.

Sain kutsun vastata kyselyyn kansalaisten arvoista. Minua kiinnostaa palvelujen järjestäminen, vanhustenhuolto ja vanhasta muistista korkeakouluopintojen maksullisuus sekä muu mikä, perhepolitiikka (kappas!). Alkoholin ja tupakan verotus tai kuntaliitokset ei niin jaksa säväyttää. Pidän tärkeänä perhettä, terveyttä ja vapautta. Odotan mielenkiinnolla, millaisen arvoprofiilin tutkimus minulle piirtää ja kuinka paljon meitä on samanlaisia. ”Lisäksi arvomme Kansan arvot -tutkimukseen vastanneiden kesken kolme 100 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia.” Bonusta oikeista arvoista?

Olenko tyytyväinen demokratian tilaan? Kyllä, mutta toisaalta olen innostunut kiinnostunut kansalaisaloitteiden myötä orastavasta muutoksesta. Kuten Aamulehti kirjoittaa (15.4.)

”Yhteiskunnallinen muutoskeskustelu on kääntymässä meillä uuteen järjestykseen. Ennen poliitikot ja muut vaikuttajat esittivät ideoita, ja kansa sanoi sanansa vaaleissa sekä gallupeissa. Nyt kansan on näytettävä suuntaa poliitikoille. Näin on pääteltävissä sekä tasa-arvoista avioliittolakia että eläkeikää koskevista keskusteluista.”

Mutta sitten piti nimetä ihan itse kaksi yhteiskunnallista asiaa, joihin Suomessa pitäisi erityisesti keskittyä seuraavan viiden vuoden aikana. Mitäs ongelmia yhteiskunnassa  onkaan? Mitä ei olla ratkomassa jo nyt kaikella päättäjien ja asiantuntijoiden kapasiteetilla? Rapautuneen hyvinvointivaltion perusteiden korjaaminen kuulostaa tärkeältä tavoitteelta. Sitähän Himas-projektikin yrittää edesauttaa, ”tavoitteena arvokas elämä”. Eduskunnalla on tulevaisuusvaliokunta. Siellä mietitään muun muassa, voisiko poliittisena tavoitteena olla suomalaisten onnellisuus. Olisihan se hienoa, jos joukko filosofeja ja yhteiskuntatieteilijöitä keksisi käytännön ratkaisun Isoon Kysymykseen, poliitikot tekisivät vikkelästi tarvittavat päätökset ja yhteiskunta yksilöineen olisi ihan 110%:sesti mukana muutoksessa. Se kuitenkin edellyttäisi yhteistä ymmärrystä, ja siihen ei Sinisen kirjan lukija voi yltää. Samalla asialla, mutta huomattavasti yksinkertaisemmin puuhasi maabrändityöryhmä pari vuotta sitten, ja monet tahot ottivatkin oman tehtävänsä innokkaana vastaan. Jostain syystä en vain enää löydä tehtäviä mistään. Mihin ne on lakaistu?

Joka tapauksessa viiden vuoden tiukka keskittyminen ongelman puimiseen ei taida auttaa, niin jähmeä on tämä meidän järjestelmämme. Liikaa eri mieltä olevia ihmisiä. Mistä pälkähti mieleeni valistunut itsevaltius. Diktaattorin valistuneisuuteen, hyvyyteen tai lahjomattomuuteen ei voi luottaa, mutta kansalaisaloitteiden pohjalta ja parlamentin veto-oikeudella se voisi tarjota dynaamisen vaihtoehdon demokratiaan sisäänrakennetulle pysähtyneisyydelle.

Onko jo huomenna?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s