Wannabe-puutarhuri

Lunta tuiskuttaa ja minä suunnittelen puutarhan perustamista, inspiroidun kirjojen, blogien ja facebook-sivustojen ideoista. Esimerkiksi tuo läpiruostunut, vuosikymmeniä vanha lumikolan raato, jonka olen odottanut häviävän pihannurkasta, voisikin saada uuden elämän kukkapenkkinä. Ja tuo kaivonrengas, joka lopunviimein on liian painava siirrettäväksi, saa nyt jäädä paikoilleen ja täytteeksi vaikka 8 vuotta väliaikaissijoituksessaan odottaneet, vanhan puutarhan peruja olevat iirikset ja akileijat.

katos

Tässä Facebookista löytynyt projekti-idea jollekin viikonlopulle: hyvää vauhtia sammaloituvan kellarin katoksen koristaminen maksaruohoilla (ja kasvoihan siellä rännissä viime kesänä joku urhea kukkanenkin). http://www.facebook.com/GrowFoodNotLawns

Erityisesti innostuin kirjauutuudesta Puutarha laatikoissa. Se antaa lisäideoita ja käytännön opastusta hobittipuutarhamme toteutukseen.

Saila Raution teksti on rohkaisevaa: ”Innostus kyllä kasvaa ajan myötä, kokemusten ja onnistumisten karttuessa…. Voit aloittaa kylvmällä vihanneskrassia kahvikuppiin. ”

”Pienimmässäkin siemenessä on elämän ihme. Oman taimen vaaliminen on siksi niin palkitsevaa ja sitä pitäisi saada toteuttaa varhaisesta lapsuudesta elämän viimeisiin päiviin saakka.” Lapseni eivät ole sen innokkaampia huonekukkien kastelijoita kuin minäkään, mutta olen varma, että omien porkkanoiden ja tomaattien hoitaminen ja kasvun seuraaminen olisi heistä tosi kivaa. Toimisiko se jopa korvikkeena koiranpennulle tai gerbiilille?

IMG_1068

Viimekesäinen minikasvihuoneemme. Maata käännettäessä löytynyt vanha cokispullo vihersi talven tuloon asti.

Puutarhaterapiaa pienin askelin

Yleensä ruukkuviljelmiä on tarjottu ratkaisuksi pienelle rivitalopihalle tai parvekkeelle, mutta Rautio painottaa, että suuren pihan pelastus ne vasta ovatkin. Kun puutarha on liian iso haltuun otettavaksi, voi jättää sen nurkat rauhassa villiintymään ja keskittyä terassin ruukkuihin ja laatikoihin. ”Niiden hoitaminen ei tunnu ylivoimaiselta – ja kuten tiedetään, hyvässä hallinnassa oleva asia kannustaa pitämään sen jatkossakin sellaisena.”

Tämähän sopii minulle! Olen ensinnäkin odottanut puutarhainspiraatiota jo monta monta vuotta, ja kun se vihdoin viime keväänä tuli, urakan suuruus ahdistaa. Viime kesänäkään ei oikein saatu mitään aikaan, ainakaan valmiiksi, kun ensin piti tehdä isompia maansiirtotöitä ja rakentamista. Kukkaruukkujakaan en viitsinyt laittaa, olisivat vain nököttäneet nolon näköisinä tuossa kaiken keskeneräisyyden keskellä. (Meiltähän muuten usein kysytään, että onko talo ihan uusi. No joo, kymmenen vuotta sitten vasta alettiin rakentamaan.)

IMG_0948

Viimekesänähän ei olisi mikään sato kasvanutkaan, joten minä keskityin talon sokkelinreunan kivityömaahan. Loppukesästä kasvava maha rajoitti kantamista ja kyykistelyä, joten urakka jatkuu vielä.

Kirjan selkeiden ohjeiden, vinkkien ja kuvien avulla voisin rakennella paitsi hyötypuutarhaa myös jotain nättiä sisäänkäynnin puolelle. Eikä tilanne sitä paitsi niin kamala ole. Toissakeväänä otin valokuvia osallistuakseni Suomen surkein piha -kilpailuun, jossa voi voittaa pihakiveyksen. Ilmeisesti raati oli samaa mieltä kuin minäkin nyt: ei se nyt niin rumalta näytä.

IMG_3609

Miksi laatikkoviljelyä? No koska etanakisat ovat meillä varmasti tulevienkin kesien hupi, mutta salaatteihin niillä ei soisi olevan asiaa.

Yksi kommentti artikkelissa “Wannabe-puutarhuri

  1. Paluuviite: Olipa kerran vuosi 2013 | Tuulista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s