Ajoita nälkä oikein

Hyvää huomenta. S joka on aina nukkunut yönsä hyvin ja usein jopa läpi heräämättä kertaakaan, halusi nyt maitoa tai muuten vain lohdutusta kuusi kertaa yön aikana. Silti jaksoimme painaa aikamoisen turistin päivätyön myös torstaina.

20130213-125846.jpg

Sää onneksi suosi meitä koko matkan, vain kerran jouduimme kipittämään sadetta karkuun.

20130213-125820.jpg

Aloitimme aamun asianmukaisesti Les Deux Magotsissa. Helena kirjoittaa: ”Täällä ei kukaan välitä siitä, mitä hänen lautaseltaan löytyy, vaan siitä, mihin hänet pannaan istumaan.” Meidät ohjattiin terassille, lämpimälle, tietenkin houkuttelemaan lisää silmäätekeviä kahvilaan. Tai ehkä emme vain mahtuneet muualle rattainemme.

20130213-125923.jpg

Kuuluisaa kuumaa suklaata saimme odottaa 10 minuuttia, mutta olipa odotuksen väärti!

Seuraavaksi suuntasimme metrolla Porte de Versaillen messukeskukseen Retromobile-autonäyttelyyn. Hienoja autoja, juu. Minusta kivointa olivat kuitenkin Le Mans -pienoismallimaailmat. Sitä paitsi vakuuttavimman auton näin kadun varressa Saint-Germain-de-Préssä: varsin tiiviin pysäköinnin helpottamiseksi vanhan minin kromipuskureihin oli kiinnitetty poikittain veneen lepuuttajat.

20130213-130111.jpg

20130213-130251.jpg

Kuvia lähettämällä omastakin autotallista saisi tilattua tällaisen dioraman. http://www.littleretro.com

Nyt täytyy myöntää että olimme valmistuneet messupäivään huonosti. Olisi pitänyt ottaa boulangeriesta mukaan eväsleivät ja varsinkin juotavaa. Vanhat ukot, joita retroautonäyttely oli täynnä, pitivät piknikkiä käytävien laidoilla. Saimmehan mekin syödäksemme, mutta messuhintaan… Suunnitelmassammehan oli (hellepäivän varalle) picnic-korin hankkiminen, mutta emme älynneet että kevään puutteessa messukeskus olisi vallan hyvin tehnyt Luxemburgin puiston virkaa!

S jaksoi päivän hyvin, varsinkin kun sai olla paljon sylissä. Hän ihmetteli ihmisiä ja autoja ja hymyili leperteleville sedille. Minulle päivä oli aika raskas huonosti nukutun yön jälkeen, mutta ulkoilmaan päästyäni piristyin taas kummasti.

Etsimme lähistöltä sopivaa ruokapaikkaa, mutta viiden aikaan ovat ravintoloiden ovet tiukasti kiinni. Huomasimme että Ranskassa pitää nälkä ajoittaa tarkasti. Tuntui että olimme aina liian aikaisin tai myöhään aamupalan, lounaan tai päivällisen tarpeessa.

20130213-130132.jpg

Täältä saimme banaanit pahimpaan nälkään.

Ajoimme metrolla Eiffeltornin lähettyville. Juuri kuudelta siihen laitettiin discovalotkin päälle. Päätimme mennä ylös asti, sillä mitä sitä suotta snobbailemaan, jos kerran tarjolla on miljoonien ihmisten hienoksi toteama elämys. Hissi olikin jännä ja näkymätkin ihan kivat. Ja bébé tarjosi pääsyn jonon ohi huipulle!

20130213-130159.jpg

20130213-130219.jpg

Alas tultuamme emme nähneet lähistöllä metron kylttiä, joten päätimme sitten kävellä hotellille. Kello oli jo yli kymmenen ja pelkäsimme, että jäämme kokonaan ilman illallista. Onneksi ihan hotellin vieressä oli mainio italialainen ravintola, jonka pasta-annosten voimalla jaksoimme aamuun. Ja se leipä on niin hyvää joka paikassa! Vielä ennen nukkumaanmenoa piti testata hotellihuoneen poreamme väsyneiden jalkojen iloksi.

20130213-130321.jpg

 

pariisi_ke

Torstain kierros, toki metrolla osa, niin että käveltyä tuli taas noin 7 km plus varmasti pari-kolme lisää autonäyttelyssä.

Yksi kommentti artikkelissa “Ajoita nälkä oikein

  1. Paluuviite: Vintage-matka Pariisiin | Tuulista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s